Kun Rovaniemeltä ajelee pimeänä talviaamuna kohti Niesin kylää – ensin Nelostietä noin 60 kilometriä ja sitten pitkin kapeaa ja liukasta Niesintietä yli 20 kilometriä tukkirekkoja väistellen – tulee mietittyä, että mikä siinä Niesissä on niin erikoista. Miksi kylästä on tehty lehtijuttuja ja miksi kyläläiset kulkevat ylpeinä Niesi-pipo päässään?
Asia alkaa valkenemaan, kun kylä avautuu silmieni edessä. Tammikuussa ei uljas Niesijärvi pääse oikeuksiinsa, mutta lumivaippa pukee kauniisti tätä erämaakylää.
Remontoidulla kylätalolla minut ottaa vastaan Rovaniemen vuoden 2019 kyläyhdistyksen tiedottaja Pekka Suopajärvi poikansa, Niesin kalastus- ja metsästysseuran puheenjohtajan Jukka-Pekka Suopajärven eli Jukan kanssa.
– Tervetuloa Niesiin!
Niesi pyrkii Lapin kauneimmaksi kyläksi, mutta miten?
– Järveä on kunnostettu nyt usean vuoden ajan ely-keskuksen ympäristösopimuksesta saadulla tuella. Noudatamme myös Lapin AMK:n metsätalousopiskelijoiden meille aiemmin laatimaa maisemointisuunnitelmaa tarkoin, selittää Pekka Suopajärvi.
Maisema onkin täällä se juttu. Niesijärveä on kyläläisten toimesta hoitokalastettu, rantoja ja peltoja on maisemoitu muun muassa raivaamalla pusikoita järvinäköalan edestä.
Rovaniemen vanhimpia rakennuksia
Suurin osa kylän taloista sijaitsee Niesijärveen työntyvässä Niesiniemessä. Koska kylä sijaitsee niin syrjässä kaikesta, se säästyi myös Lapin sodan tuhoilta. Täältä löytyykin Rovaniemen vanhinta rakennuskantaa: vanhin talo on peräisin 1750-luvulta.
Kylässä on 17 vakituista asukasta, mutta väkiluku voi lähes tuplaantua, jos kaikki sujuu hyvin. Ainakin yksi perhe on kylään varmuudella muuttamassa.
– Kiinteistöjä täällä on yli 70, suurin osa mökkiläisten käytössä. Otamme mielellämme mökkiläiset mukaan talkoisiin – oikeastaan ilman heitä koko touhu ei onnistuisi, selittää Jukka Suopajärvi.
Myös naapurikylistä kuten Tiaisesta ja Unari-Luusuasta osallistutaan talkoisiin
– Nuottaukseen tarvittiin periaatteessa vain viisi talkoolaista, mutta saatiin 45!
Facebook-ryhmässä lähes 400 jäsentä
Niesiläisten pääasiallisena viestintäkanavana toimii kylän oma suljettu Facebook-ryhmä, joka on nimetty osuvasti: Niesi maailmankartalle. Ryhmässä tiedotetaan kylän tulevista talkoista ja tapahtumista. Tapahtumia riittääkin: on karaoketansseja, haukikisoja, pilkkikisoja ja muita kyläjuhlia.
Facebook-ryhmässä on lähes 400 jäsentä. Miten ihmeessä?
– Kauimmaiset jäsenet ovat Vancouverista. Voisi kai sanoa, että Niesi on todella päässyt maailmankartalle, naurahtaa Pekka.
– Kylän kuulumiset kiinnostavat monia ei-niesiläisiäkin ja sellaisia ihmisiä, joilla on sukujuuria Niesiin päin. Ryhmä luo yhteishenkeä, Jukka summaa.
Lisäksi niesiläiset ajattelevat, että kaikki näkyvyys on hyvästä. Siksipä he antavat mielellään haastatteluja ja kertovat kylän kuulumisista innostaakseen myös muita kehittämään omaa ympäristöään ja kyläänsä.
Niesiläiset ovat ahkeria maaseuturahaston tukien hyödyntäjiä. Paitsi ely-keskuksen tukea maisemanhoitoon kylää on kehitetty myös Peräpohjolan Leaderin tuella useaan otteeseen. Hanketuella on muun muassa remontoitu seurantaloa ja hankittu veneenlaskuluiska yhteiseen käyttöön. Tulossa on myös uusi varasto seurantalon pihaan.
– Aina on saatu hyvin apua ja vinkkejä hankehakemusten täyttämiseen ja hankkeiden toteuttamiseen Leaderilta. Pitää vain osata pyytää apua, kun itsellä menee sormi suuhun. Yksin tässä paperihommassa ei pärjää, Suopajärvet sanovat.
Vielä kun valokuidun saisi
Vaikka kylällä pyyhkii hyvin, parantamisenkin varaakin löytyy: netti ei juurikaan toimi eikä puhelinkaan kuulu joillakin alueilla. Nämä puutteet ovat esteenä sille, ettei Niesistä vielä ole tullut etätyöntekijöiden paratiisia.
– Tulijoita olisi, mutta mitenpä teet töitä, kun ei nettiyhteys pelitä, Suopajärvet harmittelevat.
Kyläläiset ovat tehneet aktiivisesti työtä valokuidun saamiseksi Niesiin. Älykkäät kyläverkot -hanke onkin tulossa kylälle keväällä kertomaan, miten kylä voi saada monien muiden kylien tavoin maaseuturahaston tukea valokuidun hankkimiseen.
Toimivia netti- ja puhelinyhteyksiä odotellessa kylällä hoidetaan loppuun seurantalon remontti ja odotetaan kesää, jotta maisemankunnostusta päästään jatkamaan.
– Yhteishenki on todella hyvä! Ihmiset auttavat aidosti toisiaan ja tekevät töitä kylän viihtyisyyden eteen, toteaa Jukka.
– Vanhan kyläkoulun osti pariskunta Rovaniemeltä. He kertoivat saaneensa todella sydämellisen vastaanoton, kun kyläläiset tarjosivat apuaan. Se lämmitti mieltä, lisää Pekka.
Parasta Niesin kylässä on molempien herrojen mielestä ihmiset, jotka kylän muodostavat, sekä tietysti ympäristö.
– Sellaisia terveisiä haluaisin muille kylille lähettää, että uskokaa itseenne! On vain tartuttava tuumasta toimeen ja aloitettava jostain. Apua kyllä löytyy, kun sitä uskaltaa pyytää.