Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Koronaseuranta: Maa­nan­tain ko­ro­na­seu­ran­ta: Suo­mes­sa 345 uutta ko­ro­na­tar­tun­taa: sai­raa­la­hoi­don tarve kas­va­nut, Län­si-Poh­jas­sa neljä ja Lapin sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä seit­se­män uutta tar­tun­taa, Ivalon ter­veys­kes­kus ruuh­kau­tu­nut

Ne­los­tien melu leimaa Ro­va­nie­men ää­ni­mai­se­maa: Ou­nas­joen sil­lal­la me­lu­ta­soa voi­tai­siin alentaa pie­nen­tä­mäl­lä no­peus­ra­joi­tus­ta

Autot saavat ajaa satasta Ounasjoen sillalla, josta liikenteen melu heijastuu ympäristöön myös vettä pitkin. Lainaanrannan matonpesupaikalle melutaso oli arki-iltana runsaan 50 desibelin tuntumassa. Rekkojen jylistäessä ohi melutaso nousi hetkellisesti jopa 70 desibeliin.
Autot saavat ajaa satasta Ounasjoen sillalla, josta liikenteen melu heijastuu ympäristöön myös vettä pitkin. Lainaanrannan matonpesupaikalle melutaso oli arki-iltana runsaan 50 desibelin tuntumassa. Rekkojen jylistäessä ohi melutaso nousi hetkellisesti jopa 70 desibeliin.
Kuva: Iiro Kerkelä

Moni etsii Arktikumin puistosta luonnon rauhaa, mutta lintujen viserrystä puistossa ei juuri kuule. Sen sijaan puistoon kantautuu voimakas liikenteen melu sekä Nelostien sillalta että Kittiläntieltä.

– Nelostie halkaisee Rovaniemen, ja sieltä tuleva liikenteen melu leimaa paljolti keskustan äänimaisemaa. Melu kantautuu laajalle etenkin sillalta, sillä vesi heijastaa melua voimakkaasti, Rovaniemen kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen sanoo.

Hintsasen mielestä melusta ja sen ehkäisemisestä puhutaan aivan liian vähän, vaikka melun tiedetään vaikuttavan paitsi ihmisten viihtyvyyteen, myös terveyteen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan melu voi aiheuttaa muun muassa elimistön stressireaktion sekä nostaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

– Usein sanotaan, että elämä ja sen äänet kuuluvat kaupunkiin. Mielestäni metelin ei kuitenkaan pitäisi kuulua yhtään mihinkään, Hintsanen sanoo.

Kuin liikennemäärä puolittuisi

Nelostien meluongelma olisi pitänyt Hintsasen mielestä pitänyt ratkaista kokonaisvaltaisesti esimerkiksi muutaman vuoden takaisen peruskorjauksen yhteydessä.

– Valtio olisi voinut käyttää tähän rahaa kompensoidakseen samalla lentomelua, jota Lapin lennosto aiheuttaa. Lentomelu on ajoittain todella voimakasta, mutta siihen ei tietenkään juuri voida vaikuttaa.

Meluesteiden rakentamisen lisäksi liikenteen meluun voidaan vaikuttaa myös rajoittamalla ajonopeuksia. Nyt Nelostien nopeusrajoitus Rovaniemelle etelästä päin tultaessa on 60 kilometriä tunnissa jo paljon ennen keskustaa. Kauppakeskus Revontulen tunnelin jälkeen Ounasjoen sillalle tultaessa nopeusrajoitus kuitenkin nousee 100 kilometriin tunnissa.

Nopeusrajoituksen laskeminen 80 kilometriin tunnissa vähentäisi melutasoa laskennallisesti noin 3 desibeliä. Vaikutus melutasoon olisi samansuuruinen, kuin jos liikennemäärä vähenisi puoleen. Jos nopeusrajoitus laskisi 60 kilometriin tunnissa, melutaso laskisi tietysti vielä enemmän.

Nopeusrajoituksesta voi tehdä aloitteen

Yksikön päällikkö Juha Tapio Lapin ely-keskuksesta sanoo, että nopeusrajoitukset määräytyvät valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

– Yksi ohjenuora on, että pitkämatkaisesta liikenteestä pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaa liikenneturvallisuus tietysti huomioiden. Tämä on taustalla myös Ounasjoen sillan nopeusrajoituksessa, Tapio sanoo.

Sillan nopeusrajoituksen tarkistaminen ei ole ollut Tapion mukaan esillä viime vuosina. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä aloitteen nopeusrajoituksen alentamisesta Palauteväylä.fi-sivuston kautta, jolloin ely-keskuksen on lähdettävä selvittämään asiaa.

– Myös liikenteen melu on tekijä, joka huomioidaan nopeusrajoituksissa. Jos sillan nopeusrajoituksen tarkistamisesta käynnistyy virallinen prosessi, melutaso selvitetään, Tapio sanoo.

Paavalniemen silta muuttaa äänimaisemaa

Kaavoituksessa melu otetaan huomioon muun muassa rakennusten desibelimääräyksissä. Jos ympäristössä on melun lähteitä, rakenteiden täytyy leikata melua enemmän kuin jossakin toisaalla. Melu voi vaikuttaa myös rakennusten sijoitteluun.

– Lehtikadun korttelissa Nelostieltä tuleva melu vaikutti aika paljonkin kaavaratkaisuun. Rakennukset piti sijoittaa niin, että melua pääsee piha-alueelle mahdollisimman vähän, Sipi Hintsanen kertoo.

Hintsanen pitää puutteena sitä, että melun huomioiminen kaavoituksessa on lähinnä tapauskohtaista; isoja linjauksia ei ole tehty. Tulevassa yleiskaavan uudistuksessa melu on kuitenkin yksi tarkastelutaso.

Ajankohtainen kaavoitusasia liittyy Paavalniemen siltasuunnitelmaan, jota varten asemakaavaa ollaan muuttamassa Viirinkankaalla. Jos silta siihen liittyvine teineen joskus toteutuu, se muuttaa myös alueen äänimaisemaa.

– Silloin iso kysymys on, minkälaisilla nopeuksilla sillalla ajetaan. Se vaikuttaa laajalle alueelle.


Melutaso

Ohjearvot

Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitosten alueilla:

Päiväajan keskiäänitaso ulkona klo 07–22 ei saa ylittää 55 dB:ä.

Yöajan keskiäänitaso ulkona klo 22–07 ei saa ylittää 50 dB:ä.

Uusilla asuinalueilla yöohjearvo ulkona on 45 dB.

Lähde: Valtioneuvoston säädös
“Rovaniemi on pikkukaupungiksi todella meluisa”
Uusi Rovaniemi kysyi Facebookissa lukijoiden kokemuksia häiritsevästä melusta. Tässä poimintoja vastauksista.

”Pohjoisrannassa asuneena tuttu tuo Arktikumin puistoonkin raikaava Kittiläntien melu. Rekat hiljentää ja kiihdyttää. Liikennevalot ja liian läheinen 80:n nopeusrajoitus ongelma. Ja liikenne ei hiljene yöksikään.”

”Rautatieaseman puunvarastointialueelta kuluu kova meteli jatkuvasti yläpuolen asuntoalueelle, usein pitkälle yöhön. Häiritsevää meteliä kuuluu samaiselle alueelle myös Mäntyvaaran moottori”urheilu”radalta, sieltäkin yötä myöten. Molemmat pitäisi siirtää kauemmaksi asutuksesta.”

"Rovaniemi on pikkukaupungiksi todella meluisa. Autot, mopot, kesällä vesiliikenne, erityisesti vesiskoottereiden järjetön rälläys, talvella moottorikelkat. Ja kaiken yllä sotakoneiden infernaalinen jyly tämän tästä. Totta kai erilaiset liikenteen ym. äänet ovat osa kaupunkielämää, mutta kyllä toivoisi rajoituksia turhaan päristelyyn."

"Ja olisipa tärkeää vaikka nähdä tilasto lentomelusta: miten se kuulostaakin siltä että hävittäjät lentävät paljon. Tämä jylinä koskee koko kaupunkia."

"Mopopojat ajelee Vapaudentiellä yöllä ja meteli kauhea ihan ikkunan vieressä. Aamu- ja iltaruuhkan aikaan autojen äänet kuuluvat kun ikkuna auki. Nopeusrajoitus voisi edes vähän auttaa."

"Hävittäjien lentomelu sietämätöntä Saarenkylässä. Pahentunut mielestäni viime vuosina."

Vesijettien äänet ärsyttävät monia.
Vesijettien äänet ärsyttävät monia.
Kuva: Jussi Leinonen

"Arktikumin puistossa oltiin piknikillä viime perjantai-iltana. Järjetön vesijetti-meteli joella ja nelostien liikenteen ryminä ja kohina pilasivat tunnelman. Kaunis paikka kyllä kärsii näistä."

"Harmittaa ja häiritsee lepoa: mönkkäreiden, latukoneiden ym. mootoriajoneuvojen öinen pärräys hiihtostadionilla ja tapahtumaparkissa.

Lisäksi arkiaamuisin klo 5.30 alkava täysperävaunurekkojen kitinä, töminä ja hurina Pallarintiellä."

"Mun mielestä autojen ja veneiden ym. äänet kuuluu kaupunki elämään. Melu, mikä mua häiritsee, on järjetön popin huudattaminen autoissa, bassot kaakossa niin että autojen katteetki särisee. Mopojanttereiden tyhjä kaasuttelu. Humalaisten örinä ja karjuminen. Minusta on esim. rannassa vain mukava seurata muiden ilottelua veneillen jne."

"Tästä kaupunkimelusta, jota aina vain enenevässä määrin on Roissakin, ei pääse eroon kun muuttamalla pois. Tulin lomilta kotiin ja ajattelin, että ihanaa saan nukkua kotona nyt hyvin, niin eiköhän Syväsenvaarassa haukkunu jonku isokokoinen koira koko yön...että se siitäkin rauhasta."

”Ukkoherrantiellä on melua riittänyt ja tulee riittämään. Ensin rakennettiin vuosikausia Kiela-korttelia. Sen valmistuttua alkoi Ukkoherrantie 9:n ulkopinnan remontti, jossa pölyä ja melua saatiin varmasti taas yli rajoitusten. Nyt rytisee, kirskuu ja pölisee Rovakatu 11 purkutyömaa. Jatkuva kuorma-autoliikenne kuskaa roinaa purkutalolta pois ja tietysti Ukkoherrantietä pitkin.”

"Joutavanpäiväiset vesijetit luonnonvesissä eivät häiritse ainoastaan ihmisiä, vaan myös lintuja ja kaloja. Kemi- ja Ounasjoki mustanaan noita pösilöitä pörrääjiä. Huomionarvoista on, että vesi johtaa ääntä 10 kertaa tehokkaammin kuin ilma! Paas miettien mikä kakofonia veden pinnan alla on."

"Vesijetit ja skootterit mieki laittanu myös merkille, määrä lisääntynyt valtavasti (matkailuelinkeinon myötä) ja koko kaupunki maksaa rantojen äänimölynä siitä hintaa. Kulkusuunta jeteiltä kpkikeskustasta poispäin, ja meluvero yrittäjälle tms."

"Asuin joskus Vartiokadulla, mihin kuului Revontulen parkkihallista yön rallien äänet. Eipä siellä voinut pitää kesällä varsinkaan ikkunoita auki. Luulenpa, että monelle Korundin läheltä asunnon ostaneelle voi tulla ikävänä yllätyksenä se kaupungin melu. Keskustan suunnittelussa kannattaisi miettiä tosissaan ihmisien viihtyvyyttä ja luontoa."