kolumni: Päät­tää­kö kau­pun­ki vai mat­kai­lu­bis­nes siitä, montako ho­tel­lia Ro­va­nie­men kes­kus­taan mahtuu?

pääkirjoitus: Saa­me­lais­pa­lis­kun­tien enem­mis­tön lähtö Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­ses­tä on kova isku po­rol­lis­ten edun­val­vo­jal­le – mitä läh­ti­jät vies­ti­vät teol­laan?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Murre ja kieli ovat tärkeä osa nuoren iden­ti­teet­tiä – "Kun huo­ma­sin, että saamen kieli oli ka­toa­mas­sa, tuntui, että jotain oli hu­kas­sa"

Vahvimmin murretta ja kieltä puhuvat nuoret kokevat eniten osallisuutta kotiseutuunsa. Some ja yleismaailmallisuus vaikuttavat syntymämurteen säilymiseen.

Iitori Sihvon, 18, murteesta kuulee, mistä päin Lappia hän on kotoisin. Pellolainen Sihvo, kertoo perineensä vahvan murteen isältään.

– Kyllä ihmiset sanoo, että minun murteen kuulee. Töissä ollessa etelän suunnilla joku kiinnittää siihen aina huomiota. On sellainen olo, että ne kuuntelee, kun puhuu vähän murteella.

Kavereita Sihvolla on ympäri Suomea, mutta lähialueella asuvat puhuvat suurin piirtein samalla tavalla. Hän kuvailee murretta yhdistelmäksi Tornionlaakson eri puhetapoja.

– Tämähän mielletään peräpohjalaiseksi murteeksi mitä me puhumme, mutta kyllä se on täällä länsirajalla erilaista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.