Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksella on edessään historiallinen päätös. Se linjaa, saako Sakatin kaivoshanke poikkeusluvan toimia EU:n Natura 2000 -luonnonsuojeluverkoston alueella. Kaavailtu kaivosalue sijaitsee osittain Sodankylän Viiankiaavalla, joka on poikkeuksellisten luontoarvojensa vuoksi suojeltu myös soidensuojelualueena.
Lapin liitto on perustellut valtioneuvostolta hakemaansa Natura-poikkeamaa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavalla syyllä. Sakatin esiintymä on hakemuksen mukaan yksi Euroopan merkittävimmistä tunnetuista hyödyntämättömistä nikkeli-kupariesiintymistä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ei halua vielä arvioida, onko poikkeusluvan myöntämiselle edellytyksiä. Ensin on selvitettävä kolme asiaa: onko hankkeelle erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava tarve, onko se mahdollista toteuttaa muulla tavalla ja miten sen luonnolle aiheuttama haitta voitaisiin kompensoida.
– Yksi ehto on, että riittävällä tavalla voidaan kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa, ja sen arviointi on vielä aivan kesken, Multala sanoo STT:lle.
Sakatin kaivoshankkeen on arvioitu heikentävän merkittävästi useita luontotyyppejä ja lajeja, joista osa on ensisijaisesti suojeltavia.
Mikäli valtioneuvosto myöntäisi hankkeelle poikkeusluvan, sen olisi myös päätettävä korvaavista toimista, joilla varmistetaan, että Natura-verkoston kokonaisuus säilyy yhtenäisenä ja menetettävät luontoarvot korvataan asianmukaisesti.
Hankkeen takana oleva monikansallinen Anglo American -yhtiö on esittänyt korvaavia toimia, joilla se kompensoisi aiheutuneet haitat. Ympäristöministeriö on pyytänyt Metsähallitukselta ja Lupa- ja valvontavirastolta näkemyksiä siitä, ovatko esitetyt toimet riittäviä. Lausuntoja odotetaan elokuun loppupuolelle mennessä.
Komission lausunto venyy syksyyn
Ympäristöministeriö odottaa myös Euroopan komission kantaa siihen, onko kaivossuunnitelmalle erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, jonka perusteella Natura-poikkeaman voisi myöntää.
Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että komission lausunto saadaan mahdollisesti syyskuun lopussa, minkä jälkeen valtioneuvoston päätöksen valmistelu voi toden teolla alkaa.
Sakatti sai viime vuonna EU:n strategisen hankkeen aseman, joka myönnetään hankkeille, joiden katsotaan vahvistavan EU:n toimitusvarmuutta ja omavaraisuutta kriittisissä raaka-aineissa.
– Totta kai se kertoo ainakin vähintään siitä, että se on poikkeuksellinen esiintymä, Multala sanoo.
Hän lisää, että kaivaustoiminnasta saatavat mineraalit ovat merkittäviä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suomesta kuusi hanketta sai viime vuonna strategisen aseman hankestatuksen. Se ei kuitenkaan ole oikotie Natura-poikkeamaan.
– Ymmärtääkseni se ei vielä ole niin perustavanlaatuinen arviointi. Olennaista on myös se, kuinka merkittävä löydös on kyseessä ja miten tärkeitä maametalleja löytyy.
Natura-poikkeama ei myöskään yksistään riitä, vaan Sakatin maakuntakaavan hyväksyminen vaatisi muutoksia myös soidensuojelulakiin, jonka rauhoitusmääräyksiä tulisi höllentää. Tällä hetkellä esitetty maakuntakaava on lainvastainen, koska suojelualueelle ei voida osoittaa rauhoitusmääräysten vastaisia maankäyttötoimia.
Vaikutukset tuleviin päätöksiin?
Monet tahot odottavat valtioneuvoston päätöstä jännityksellä. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet huolen, että Viiankiaavan Natura-suojelusta poikkeaminen olisi ennakkotapaus, joka murentaisi suojelujärjestelmän legitimiteettiä ja avaisi mahdollisuuden kaivostoimintaan myös muilla Natura-alueilla.
Suomen Lapissa kanadalaistaustainen Mawson on suorittanut malminetsintää Ylitorniolla ja Rovaniemellä Mustiaapa-Kaattasjärvi ja Romppaat -Natura-alueilla. Tämän lisäksi Australian pörssiin listatulla Kingsrosella on hanke Penikat-esiintymällä, joka sijaitsee Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat -Natura-alueella.
Ministerin mukaan Sakatista tehtävä päätös ei linjaa muita mahdollisesti edessä olevia päätöksiä poikkeusluvista.
– Jokainen Natura-suojelusta tehtävä poikkeama pitää erikseen arvioida, täyttääkö se kriteerit. Tämän perusteella ei suoraan mitenkään voida päätellä, täyttääkö joku muu hanke ne kriteerit, Multala sanoo.
– Prosessi totta kai tunnetaan paremmin sen jälkeen, kun on viety yksi tällainen merkittävä prosessi läpi. Siitä varmasti opitaan seuraavia kertoja varten.
Valtioneuvosto myönsi jo vuosi sitten ensimmäisen poikkeuksen Natura 2000 -verkoston suojelusta, kun Porin kaupungille annettiin lupa oikaisu-uoman rakentamiseen Kokemäenjoelle ihmisten turvallisuuteen kohdistuvan poikkeuksellisen tulvariskin vuoksi. Kyseessä oli Multalan mukaan helpompi tapaus.
Poikkeuslupia on myönnetty Euroopan unionissa vain harvakseltaan. Osa jäsenvaltioista ei ole sallinut yhtään poikkeusta.
Valtioneuvosto on jo aiemmin antanut positiivisia signaaleja Sakatin poikkeusluvalle. Elinkeinoministerinä toiminut Wille Rydman (ps.) sanoi reilu vuosi sitten STT:n haastattelussa, ettei näe syytä, miksi poikkeamaa ei voitaisi myöntää.
Pääministeri Orpo ei vielä tuolloin ottanut asiaan suoraan kantaa.
– Olen nähnyt suunnitelmat, ja siellä on pieni osa suon alla. Pinnalla ei kukaan edes tiedä, että siellä alla on kaivos. Mutta näissä en ole asiantuntija, Orpo sanoi.
