Tilaajille

"Mo­nis­sa ta­pauk­sis­sa vai­kut­taa siltä, että lapsia ja nuoria vain säi­lö­tään lai­tok­siin" – ou­lu­lais­läh­töi­nen Visa Koi­so-Kant­ti­la jär­kyt­tyi teh­des­sään do­ku­ment­ti­sar­jaa las­ten­suo­je­lu­lai­tos­ten nuo­ris­ta

Lastensuojelulaitoksista on viime vuosina noussut esiin ikäviä asioita. Nuoret "hatkaavat" eli karkaavat ja kohdistavat väkivaltaa aikuisiin ohjaajiin. Osassa laitoksia on käytetty laittomia ja nöyryyttäviä rangaistusmenetelmiä. Dokumentaristi Visa Koiso-Kanttila kuunteli huostaan otettuja nuoria näiden kokemuksista lastensuojelulaitoksissa. Vastaan tuli karuja toimintatapoja.

Visa Koiso-Kanttilan töissä toistuu lapsen näkökulma. Etenkin kirjailija, psykologi Alice Millerin kirjat ovat tehneet häneen vaikutuksen. Ne käsittelevät muun muassa sitä, miten lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat meihin aikuisiällä.
Visa Koiso-Kanttilan töissä toistuu lapsen näkökulma. Etenkin kirjailija, psykologi Alice Millerin kirjat ovat tehneet häneen vaikutuksen. Ne käsittelevät muun muassa sitä, miten lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat meihin aikuisiällä.
Kuva: Arttu Laitala

Aikuisten ja auktoriteettien ei luulisi Suomessa käyttävän kovia otteita lasten käsittelemiseksi tai kurittamiseksi. Miksi lastensuojelulaitoksista kuuluu usein toisenlaista viestiä?

"Pihalla sai olla 15–45 minuuttia. Vankilassakin saa olla ulkona enemmän... Siellä alettiin käyttää fyysistä väkivaltaa. Semmoseen en ollut vielä törmännytkään, mutta olin kuullut siitä laitoksissa olleilta kavereilta. Alkoi tulla kiinnipitoja, jos lapsi ei vaikka uskonutkaan tai käyttäytyi levottomasti, niin viis ohjaajaa laitto sut nippuun lattialle."