Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mo­ni­osaa­mi­sel­la voimaa Lappiin –kun­nan­joh­ta­jien kan­nat­taa kan­sain­vä­lis­tyä

Kunnanjohtajat kansainvälistymisoppiin, ehdottaa Pentti Ruuhonen.
Kunnanjohtajat kansainvälistymisoppiin, ehdottaa Pentti Ruuhonen.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Meillä Lapissa menee nyt todella hyvin, sen tietää siitä, kun muu Suomi on meille kateellinen.

Meillä on huippuosaamista metsäteollisuudessa, kaivostoiminnassa, matkailu on uusi vientituote ja maanpuolustus on kehittynyt kansainväliseksi. Kaikessa tässä on parasta juuri kansainvälisyys, joka näkyy suorissa lentoyhteyksissä Eurooppaan ja sitä myötä korkeatasoisissa työpaikoissa.

Nyt ei saa jäädä lepäämään laakereille. Tulevaisuus on muutoksen usvan harsossa, se tuo uhkia, joista on selviydyttävä, mutta se tuo myös mahdollisuuksia.

Yksi mahdollisuus on ottaa mallia Kiinasta. Meitä lappilaisia on 175 749 ja meillä on asuttavana 100 367 neliökilometriä. Kiinassa löytyy yliopistoja, joissa on saman verran opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa lähes kaikista tieteenaloista, mekaniikasta, kvanttitutkimuksesta, avaruusteknologiasta, muutaman neliökilometrin alalta. Se mahdollistaa poikkitieteellisen kontaktoinnin ja kehittämisen nopeasti. Tulokset näemme, kun katsomme ympäristöämme, kiinalaisuus näkyy jokapäiväisessä elämässämme.

Lapissa on 21 itsenäistä kuntaa. En ole kasaamassa niitä yhteen, mutta lisäisin monipuolista yhteistyötä sumuverhosta selviämiseen. Sähköisellä viestinnällä muutamme Lapin pitkät etäisyydet kiinalaiseksi yliopistoalueeksi.

Kiinnitin huomiota, että yli puolet kunnanjohtajista ovat koulutukseltaan hallinto- tai yhteiskuntatieteistä. Tämä on historian tuoma painolasti, meillä Suomessa hallinto on tärkeintä, jopa hyvinvoinnin uhalla. Käsittääkseni kunnanjohtajat hoitavat roolinsa hyvin. Valitettavasti yhtenäinen koulutus luo ajatusmaailmaan rajoittavan sateenvarjon. Omasta historiasta on kokemusta tästä. Yhteisissä tapaamisissa puhuttiin vain sähköstä, muu maailma unohtui.

Tulevaisuutta varten johtajien koulutusvalikoimaa voitaisiin laajentaa, tarkastellaan oman kunnan kehitysnäkymiä ja haetaan sinne vaikuttavuutta. Kunnissa on muulla henkilöstöllä asiantuntemusta hallinnosta, taloudesta ja teknisistä tarpeista, rauhoitetaan johtaja etsimään ja toteuttamaan uusia mahdollisuuksia. Samalla eri koulutus- ja kokemusalan johtajat vievät Lappia eteenpäin aivan uusilla ja monipuolisilla vaihtoehdoilla.

Kehityksessä kansainvälistyminen tulee avaintekijäksi. Johtajan taustalta tulee mielellään löytyä opiskelua ulkomailla, samalla monipuolinen kielitaito ja muutaman vuoden työskentely jopa eri maissa ja maanosissa. Vieraan kulttuurin tuntemus on hyvä myyntivaltti kunnanjohtajan työssä. Kunnanjohtaja ei yksin ole ihmeidentekijä, hän tarvitsee samantasoisia luottamusmiehiä ja virkamiehistöä tuekseen ja sparraajaksi.

Siinäpä haastetta tulevaan muutosusvaan.

Pentti Ruuhonen