Moni ei tiedä vielä suo­sik­kiaan seu­raa­vak­si pre­si­den­tik­si – Sanna Marin on noussut Pekka Haa­vis­ton tun­tu­maan, mutta kiin­nos­taa­ko tehtävä häntä?

Kannatuksen laskusta huolimatta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on suosituin vaihtoehto Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 2024, selviää Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä. Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ongelmaksi voi muodostua presidenttikilvassa harmaa imago, mutta siitä saattaa olla myös hyötyä.


Suomalaisten suosikit seuraavaksi presidentiksi ovat Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Sanna Marin.
Suomalaisten suosikit seuraavaksi presidentiksi ovat Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Sanna Marin.
Kuva: TONI REPO/AAMULEHTI
-
Lähes puolet suomalaisista ei osaa vielä nimetä suosikkiaan Suomen seuraavaksi presidentiksi.

Se kertoo ainakin siitä, että puolueilta puuttuvat vetovoimaiset ehdokkaat, jotka saisivat omat kannattajat syttymään. Vai onko potentiaalisia ehdokkaita vielä niin paljon, ettei niistä osata valita?

On myös mahdollista, ettei kansalaisten mielenkiinto ole vielä kääntynyt vasta neljän vuoden päästä pidettäviin vaaleihin, koska ihmisten mielessä on nyt koronakriisistä selviytyminen ja ennen presidentinvaaleja käydään vielä monet muut vaalit.

Maaseudun Tulevaisuuden keskiviikkona julkaisemassa kyselyssä kansalaisten tuli valita kymmenestä tunnetusta poliitikosta suosikkinsa tasavallan presidentin Sauli Niinistön seuraajaksi vuonna 2024.

Vastaajista 42 prosentille ei kelvannut ehdokkaista kukaan. Kyselyn kärkeen nousi vihreiden ulkoministeri Pekka Haavisto 12,4 prosentin kannatuksella. Seuraavina tulivat Suomen Pankin keskustalainen pääjohtaja Olli Rehn 11 prosentilla ja istuva pääministeri Sanna Marin (sd.) 9,7:llä.

Kolmen kärki mahtuu gallupin virhemarginaaliin, joka on kolme prosenttiyksikkö suuntaansa. Kyselyyn vastasi juhannusviikolla 1 029 suomalaista.

Kärkisijastaan huolimatta gallupin suurin putoaja oli Haavisto, jonka suosio oli tippunut MT:n helmikuun kyselystä kuusi prosenttiyksikköä.

Toisaalta Haaviston suosio on ollut jo pidempään laskussa. Alma Median viime vuoden lokakuun kyselyssä häntä kannatti 33 prosenttia vastaajista.

Vuonna 2012 Haavisto oli suosionsa huipulla, kun hän keräsi taakseen suuren kansanliikkeen, jonka tuella haastoi Niinistön presidenttikilvassa. Siitä lähtien käyrä on ollut laskussa.

Haavisto on kuitenkin edelleen selvästi vihreiden ykkösehdokas, ja hänellä on vahva ulkopolitiikan osaaminen. Myös ulkoministerin tehtävän voisi nähdä kiitoratana, josta olisi mahdollisuus nousta aina Mäntyniemeen asti.

Haaviston suosiota on kuitenkin nakertanut Syyrian al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamiseen liittyvät epäselvyydet ja niihin liittyvä poliisitutkinta. On myös epävarmaa, haluaako hän mittauttaa suosiotaan presidentinvaaleissa kolmatta kertaa.

Toisaalta aiemmista ehdokkuuksista voi olla myös hyötyä. Haavisto nähdään mahdollisesti presidenttinä. Väitettä tukee se, että hän keräsi MT:n kyselyssä kannatusta selvästi Rehniä ja Marinia enemmän yli puoluerajojen.

Sanna Marinin nousu kärkikolmikkoon ei ollut yllätys. Viime vuoden lopulla pääministeriksi noussut Marin on hilannut sdp:n Suomen suosituimmaksi puolueeksi ja kerännyt kehuja koronakriisin hoitamisesta.

Marin olisi voinut jopa nousta gallupin kärkipaikalle, koska saman puolueen europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) saattoi viedä 4,7 prosentin osuudella osan demarien kannattajista. Muilta puolueilta kyselyssä oli vain yksi ehdokas.

Marin oli otettu tämänkertaiseen kyselyyn mukaan uutena ehdokkaana, joten hänen kannatustaan ei voi verrata helmikuun kyselyyn.

Eri asia on se, onko Marinilla kiinnostusta tehtävään. Perinteisesti presidentin virka on ollut Suomessa poliittisen uran päätepiste, josta on siirrytty eläkkeelle tai esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin.

Marin on vasta viime vuosina noussut politiikan huipulle, joten hänellä saattaa olla kiinnostusta ja paloa pysyä vielä pitkään päivänpolitiikan parissa. Presidentin tehtävien aika voi olla ajankohtainen vuosikymmenen tai parin kuluttua.

Puolue näkisi varmasti Marinin mielellään presidenttiehdokkaana. EU-komissaari Jutta Urpilaisen nimi on noussut taajaan esille presidenttiehdokasspekulaatioissa, mutta on epävarmaa, pystyisikö hän saamaan taakseen kansanliikkeen, joka siivittäisi voittoon asti.

Mittavan uran politiikassa tehnyt Olli Rehn säilytti kakkospaikkansa 11 prosentin kannatuksella helmikuun kyselystä. Se tuo pientä valoa kannatuksensa kanssa tuskailevalle keskustalle.

Rehnillä on vahva kokemus niin kotimaan kuin EU:n politiikasta, mutta kysymysmerkki on, miten harmaan imagon omaava Rehn puhuttelee kansaa. Toisaalta suomalaisten mielenmaisemaan voi soveltua asiallinen ja tasainen presidentti – vaikka maailmalta on viime vuosilta esimerkkejä päinvastaisista valtion johtajista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli Haaviston ohella gallupin eniten kannatustaan menettänyt poliitikko. Kehitys on linjassa puolueen kannatuksen kanssa, joka on gallupeissa pudonnut maaliskuun yli 20 prosentista noin viisi prosenttiyksikköä.

Merkille pantavaa on myös se, ettei perussuomalaisten viime vuoden loppupuolen kannatuksen voimakas nousu ole näkynyt selvemmin Halla-ahon suosiossa seuraavaksi presidentiksi. Eivätkö edes puolueen omat kannattajat näe puheenjohtajaansa Suomen presidenttinä?

On tosin hyvä muistaa, että myös Sanna Marinin kannatus on tuoreessa kyselyssä kaukana puolueen yli 20 prosentin luvuista.

Uudesta gallupista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja, koska vaalit ovat vasta lähes neljän vuoden kuluttua. Sitä ennen asetelmat voivat muuttua useaan kertaan ja uudet kriisit sekä kohut keikuttaa pakkaa.

Myös ehdokkaat voivat vielä vaihtua. Kyselyn kymmenestä poliitikosta on todennäköisesti neljän vuoden päästä ehdolla vain jokunen. Tilalle saattaa nousta monia tunnettuja nimiä, kuten Matti Vanhanen (kesk.), Laura Huhtasaari (ps.), Alexander Stubb (kok.) tai Ville Niinistö (vihr.).