Kun USA:n autoritäärinen presidentti Trump määräsi liittovaltion veronkevennyksistä ja tuontitulleista, lähes huomiotta jäi niiden vääjäämättömänä seurauksena tuleva valtionvelan kasvu. Hän nimitti tätä kokonaisuutta ”Isoksi kauniiksi lakipaketiksi”.
Velankasvua hän ei ylistänyt. Syy on se, ettei velankasvu ole kovinkaan ”kaunista” USA:n eikä muidenkaan maiden kohdalla. Mittavat veronkevennykset aiheuttavat liittovaltion budjettiin biljoonien dollarien aukon, jota nyt pyritään paikkaamaan Yhdysvaltojen tavarantuonnille Trumpin määräämillä tuontitulleilla.
Kongressin riippumaton budjettivirasto on laskenut, että kaunis lakipaketti kasvattaa kymmenessä vuodessa Yhdysvaltojen valtionvelkaa yli 3,3 biljoonaa dollaria. Nyt valtionvelkaa on 36,2 biljoonaa dollaria. Se tarkoittaa 106 024 dollaria eli 90 000 euroa asukasta kohden. Suomen valtionvelka on 31 734 euroa asukasta kohden. Eli vain noin kolmasosa asukasta kohden.
Kaunis laki keventää etenkin varakkaiden ja rikkaiden yhdysvaltalaisten ja yritysten verotusta. Kaikkien kotitalouksien verot alenevat, mutta suurimmat alennukset menevät varakkaille ja rikkaille. Veropolitiikkaa analysoiva tutkimuslaitos Tax Policy Center on laskenut että noin 60 prosenttia veronalennuksista menee eniten ansaitsevalle 20 prosentille. Saman laskelman mukaan vähiten ansaitsevat saavat noin yhden prosentin veronalennuksen tuloistaan ja keskituloisetkin vain noin 2,3 prosentin alennuksen.
Tätä kauneutta arvostelee myös Hedgerahasto Bridgewater Associatesin perustaja ja miljardööri Ray Dalio sanoen kuinka yli varojensa elävä Yhdysvallat on matkalla kohti tuhon tietä. Kirjoitin Suomen osalta samasta asiasta parikin kertaa huhti-kesäkuussa. Samainen Dalio laskee, että amerikkalaisten velka kasvaa kymmenessä vuodessa noin 7,5-kertaiseksi tuloihin nähden. Se tarkoittaa, että vuonna 2035 jokaisen amerikkalaisen perheen osuus valtionvelasta on jo 425 000 dollaria. Velan korot ja lyhennykset nousevat noin 10 biljoonasta dollarista noin 18 biljoonaan dollariin.
Miten kauniisti lakipaketti sitten liippaa Suomen taloutta? Suoja- eli lisätullit tulevat korottamaan tuojamaahan tuotujen tavaroiden hintoja siirtyen lopullisen kuluttajan/käyttäjän maksettavaksi tavaroiden lisähintana lisäten inflaatiota sekä heikentäen viejämaan yritysten kilpailukykyä korkeampina hintoina. Tuojamaan kansalliset verot, kuten valmistevero ja arvonlisävero kannetaan myös tulleista.
Suomen hallitus matkiikin velanoton ja veronkevennysten osalta suoraan Trumpin kaunista lakia. Tullien osalta Suomi taas elää riitaisen EU:n ja sen tullikoodeksin mukaan.