Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Miksi edes kam­pan­joi­da, kun edus­kun­ta­paik­ka vaatisi ih­met­tä? Vie­raa­na Eemeli Kajula ja Elina Kuula

Kysely: Oletko kokenut tai to­dis­ta­nut häi­rin­tää ur­hei­lus­sa?

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Kolumni

Min­kä­lai­sen jäljen sinä tähän maail­maan jätät?

-
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio
Kolumni

Lasten ja nuorten väkivalta. Koulukiusaaminen, jengiytyminen järkyttävät meitä suunnattomasti.

Se on saanut meidän kaikkien huomion.

Lukematon määrä palstatilaa, radio-ja tv-aikaa. Ajankohtaisohjemien ja podcastien sisällöt ovat olleet pullollaan asiasisältöä tästä kipeästä aiheesta.

Asiantuntijaa toista toisen perään on marssitettu meidän kansalaisten kuultaviksi, jotta ymmärtäisimme mistä on kysymys.

Miksi toinen lapsi kiusaa ? Miksi toinen lapsi pahoinpitelee toista? Miten on mahdollista, että toinen lapsi riistää toiselta hengen?

Ja vielä suurempi kysymys. Miksi me annamme sen tapahtua?

Toisaalta saamme päivittäin lukea perheväkivallasta. Perhesurmat, aikuisten kohdistama väkivalta lapsia kohtaan.

Olemme lähisuhdeväkivaltaan hukkuva kansa.

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja tytöille, sekä muunsukupuolisille. Heillä on turvatonta asua Suomessa. Mikä meitä miehiä ja poikia vaivaa?

Voimme vain kuvitella, jos uskallamme, mitä kotiemme seinien sisäpuolella tapahtuu. Mikä todella on henkisen ja fyysisen väkivallan määrä, joka kohdistuu lapsiin ja puolisoon.

Päivittäin me todistamme sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehtien kommenttikentissä tavallisten perheenisien ja-äitien tuottamaa ivaa ja ilkkumista muita ihmisiä kohtaan massiivisia määriä.

Näemme edessämme reaaliajassa julmaa kiusaamista päivästä toiseen niin paljon, että olemme alkaneet jo tottua ja turtua siihen.

Hurjinta on silloin, kun tiedät ja tunnet nuo ilkeyksiä suoltavat ihmiset. Tavallisia ihmisiä, joita olet pitänyt järkevinä ja vastuunsa kantavina.

Selvästikin jokin moraalinen kynnys on ylitetty. Hyvää käytöstä ei enää arvosteta.

Pilkan kohteeksi joutumiseen riittää ilmeesi, puhetapasi, kävelytyylisi, seksuaalinen identiteettisi, mielipiteesi, asemasi, harrastuksesi, pukeutumisesi, jne… Lista on loputon.

Tästä kaikesta huolimatta jaksamme ihmetellä, miksi lapsi kiusaa, vaikka teemme sitä itse kaiken aikaa.

Olemme kiusaamisen mannekiineja ja huippumalleja lapsillemme.

Miten puhumme kotona, perheen sisällä toisista ihmisistä ?

Tilaamme taas uusia miljoonia maksavia tutkimuksia aiheesta, vaikka riittäisi, kun alkaisimme viimein käyttäytyä, niin kuin aikuisten ihmisten kuuluu.

Silloin meillä olisi uskottavuutta vaatia sitä myös lapsiltamme.

Nyt kun eduskuntavaalit ovat ovella näemme ja kuulemme paljon toisia alentavaa puhetta kansamme edustajilta. Heiltä joiden piti olla hyvänä esimerkkinä meille kaikille.

Toisten huonouden ja oman erinomaisuuden korostaminen ei ole hyvää käytöstä.

Kun kuulisin yhden poliittisen keskustelun avauksen siitä, kuka on kykenevin ja osaavin tekemään yhteistyötä muiden kuin omiensa kanssa, saisi ääneni.

Ja muuten, minkälaisen jäljen sinä jätät itsestäsi jälkipolville?

Jaksamme ihmetellä, miksi lapsi kiusaa, vaikka teemme sitä itse kaiken aikaa.