Hyvinvointialueiden valtion ohjausta tiivistetään syksyn aikana, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Tiiviimmällä ohjauksella on määrä auttaa alueita, joilla on erityisiä haasteita.
– Tällä hetkellä erityisesti huolet liittyvät Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Kanta-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tilanteeseen, Ikonen sanoi tiedotustilaisuudessaan Helsingissä.
Ikosen mukaan näiden alueiden kanssa käydään "tarkentavia keskusteluja" syksystä alkaen.
– Alueiden kanssa käydään myös yhteistä arviointia siitä, mitä alueilla vielä voitaisiin tehdä ja mitä mahdollisesti muualla on tehty onnistuneesti. Osa hyvinvointialueista on löytänyt keinoja, joilla toimintaa on saatu tehostettua. Nämä keinot on nyt saatava kaikkien käyttöön, Ikonen painotti.
– Jos näyttää siltä, että jokin alue ei sitten selviä edelleenkään tehtävistään, voi myös arviointimenettelyn käynnistyminen tulla kyseeseen, Ikonen jatkoi.
"Kyse ei ole rangaistuksesta"
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen pitää hyvinvointialueiden tunnuslukujen valossa todennäköisenä, että lähiaikoina valtio voi joutua käynnistämään arviointimenettelyjä joidenkin alueiden kohdalla. Ahosen mukaan arviointimenettely on viimesijainen keino, jolla valtio hyvinvointialueen kanssa lähtee miettimään toimia välttämättömien palvelujen turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.
– Kyse ei ole rangaistuksesta, vaan siitä, että valtio viime kädessä vastaa siitä, että peruspalvelut kaikille ihmisille tulee turvattua, Ahonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ahosen mukaan valtiolla on valmius jo syksyn aikana käynnistää arviointimenettelyjä, jos niille on tarvetta. Myös ensi keväänä saattaa käynnistyä Ahosen mukaan arviointimenettelyjä, kun nähdään hyvinvointialueiden toteutuneet tilinpäätöstiedot tältä vuodelta ja alueiden ensi vuoden talousarviot.
– Arviointimenettelyn pitää aina perustua lain kriteerien täyttymiseen, koska sillä tullaan rajoittamaan hyvinkin paljon yksittäisten alueiden osalta itsehallintoa eli kansanvaltaisuuden toteuttamista, Ahonen painotti.
Haasteita maaliin pääsemisessä
Ikoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millä perusteella edellä mainitut kuusi aluetta ovat valikoituneet tiiviimmän ohjauksen kohteiksi.
– Näiden nimettyjen alueiden osalta sopeuttamispaine ja haaste maaliin pääsemisessä vaikuttavat kaikkein suurimmalta. Olemme ajatelleet, että näiden alueiden kanssa on erityistä hyötyä siitä, että istumme samaan pöytään ja haemme keinoja, mitä valtio voi tehdä, mitä alue voi tehdä vielä lisää, mitä voidaan oppia muilta alueilta, Ikonen muotoili.