Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Pohjois-Ruotsi: Mal­mi­ra­ta aukeaa kuu­kau­sien katkon jälkeen

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Miltä Uk­rai­nan sota näyttää Ja­pa­nis­ta käsin?

Näkökulma

Palasin vastikään Japanista, jossa toimin vierailevana professorina Koben yliopistossa marraskuusta 2022 maaliskuuhun 2023. Lähdin sinne luulossa, että suurin osa keskusteluistani siellä liittyisi Ukrainan sotaan. Ajattelin, että Japanin kaltainen Venäjän sotimisen selväsanaisesti tuomitseva valtio haluaisi kuulla, miten meillä ”eturintamassa” menee.

Sain hämmästyä, miten vähän Ukrainan sota japanilaisille merkitsi. Uutisissa löytyi joitain juttuja sodan etenemisestä, siinä kaikki. Japani myös päätti jatkaa Venäjällä sijaitsevassa Sakhalin 2-energiaprojektissa ja tuo Venäjältä sekä öljyä että pääasiassa kaasua. Japanilaismedian suurin huomio oli kotimaisissa asioissa – miten syntyvyys saadaan kasvuun tai jenin arvo kohdalleen.

Pääasiallinen syy tähän löytyy maantieteestä. Ukraina on kaukana Japanista, ja omia kasvavia sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita löytyy riittämiin naapurimaista.

Jos katsoo maailmaa Japanin näkökulmasta, ensimmäisenä osuu silmiin Kiina. Sen kasvu globaaliksi suurvallaksi on saanut myös Japanin varpailleen. Kiina on haastanut Japanin suvereniteetin Senkaku-saariryhmään, vaikka Japani on asuttanut saaria jo pitkään.

Keskeisimmin Japanin turvallisuuden haastaa Kiinan voimistuva Taiwanin politiikka. Kiina mieltää Taiwanin maakunnakseen ja koettaa aktiivisesti varmistaa, ettei yksikään maa maailmassa tunnusta Taiwania valtioksi. Yhdysvallat takaa Taiwanin sotilaallista turvallisuutta. USA:n ja Taiwanin johtajien viimeaikaiset tapaamiset ovat saaneet Kiinan ryhtymään yhä rajumpiin toimiin osoittaakseen, että Taiwan on vain sen oma kapinallinen maakunta.

Vaikka Kiinan hyökkäystä Taiwaniin pidetään epätodennäköisenä, on siihen pakko varautua myös Japanissa. Jos niin kävisi, Yhdysvallat joutuisi vähintään käyttämään Japanin aluetta Taiwanin puolustamiseen, ja todennäköisesti Japani joutuisi lähtemään sotaan mukaan.

Japanille sotilaallisen turvallisuuden puhe on vaikeaa. Maa oli läpeensä imperialistinen ja militaristinen ennen toisen maailmansodan loppumista. Yhdysvaltain johdolla Japani otti täysin uuden suunnan ja kirjoitti perustuslakiinsa, ettei sotaa politiikan välineenä enää harkita. Toki maa on ylläpitänyt puolustuksellisia sotavoimia ja luottanut samalla Yhdysvaltojen tarjoamaan sotilaalliseen suojaan.

Nyt Kiinan haaste on jo niin ilmeinen, ettei Japanikaan voi olla enää varustautumatta. Pääministeri Kishidan johdolla maa kasvattaa puolustusmenojaan ja -kykyjään.

Toinen haaste Japanille on Pohjois-Korea. Kommunistisen puolueen ja Kimin suvun diktatuuri on ydinasevalta, joka tekee kiihtyvällä tahdilla ohjuskokeita monesti lähettäen ohjukset Japanin yli kansainvälisille merialueille. Huhtikuun puolivälissä se laukaisi ballistisen ohjuksen, joka näytti suuntautuvan Japaniin. Japanin hallitus antoi evakuointikäskyn Hokkaidon saaren asukkaille, vaikka ohjus päätyikin lopulta Japaninmereen.

Vaikka Suomi ja Japani ovat kaukana toisistaan, löytyy maidemme geopoliittisista tilanteista samanlaisuutta. Olemme etsimässä tapaa elää lähellä autokraattisia valtioita, joista toinen käyttää yhä itsevarmemmin geopoliittista mahtiaan ja toinen käy laitonta sotaansa Ukrainassa.

Suomi ja Japani ovat löytäneet turvan Yhdysvaltojen sotilasvoimasta. Japanissa tämä suhde on jo tuttu, sillä sitä on rakennettu toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Suomessa tämä on uutta, ja aloittelemme eloamme Naton jäsenenä ja viimekätisesti Yhdysvaltojen sotilasvoimaan tukeutuen. Molemmille maille Venäjä on rajanaapuri. Vaikka Japani on itsepintaisesti pyrkinyt saamaan Venäjältä takaisin Kuriilien saariryhmän, ei asia ole edennyt, ja Ukrainan sodan myötä tilanne on vaikeutunut.

Samankaltaisuus ei näy maidemme arktisessa politiikassa. Suomessa Ukrainan sota muutti myös maan arktisen alueen politiikan.

Koska arktinen politiikka on mitä suurimmassa määrin Venäjä-politiikkaa, Suomessa pohditaan, kuinka ylipäänsä arktista yhteistyötä voidaan nyt tehdä muiden kuin läntisten arktisten maiden kanssa. Japanissa pääosin ihmetellään, miksi jopa tieteellisen yhteistyön pitäisi Venäjän kanssa olla vaikeata. Heille vallitseva tilanne ei näytä niin dramaattiselta kuin se näyttää Suomessa.

Kirjoittaja on Lapin yliopiston tutkimusprofessori.