Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mil­lai­nen on ollut Kemin ke­hi­tys? Pe­rin­tei­nen "Pu­nai­nen Kemi" on his­to­riaa

Karihaara kehittyi Kemin keskukseksi yli sata vuotta sitten kun Kemiyhtiö perustettiin. Työväestön virta toi palvelut joista vieläkin on käytössä Kemin ensimmäiset puukerrostalot ja kunnostettu sairaalarakennus. Nykyisen  biotuotetehtaan liikenneyhteydet kadotti kuitenkin Karihaaran palvelut. Samalta sillalta pystyy nyt näkemään sairaalarakennuksen, sähkörautatien  ja museona toimivan Kemiyhtiön päärakennuksen.

Sauvosaari nousi vuosikymmeniä sitten Kemin keskukseksi  kaupungintalon ja työväentalon ansiosta. Vapun viettoa suunniteltiin pitkään. Asemakatu toimi Suomen nelostienä ja viereisestä Valtakadusta kehittyi Kemin pääkatu. Tilanne muuttui, kun nykyinen moottoritie rakennettiin. Liikenne kaupungissa vaikeutui. Ouluntietä voi jo pitää Kemin asukkaitten pääkatuna.

Kemi on tunnettu sosiaalisena kaupunkina. Uusi päiväkoti oli kuitenkin pakko rakentaa  kunnostusten laiminlyöntien takia. Perinteiset betoniset koulut ei pysy kehityksen mukana vankkojen sisärakenteitten takia ja kaupunginteatteri on siirretty jo yhdistystoiminnan alaisuuteen. Erikoissairaanhoito toimi vuosikymmeniä Oulun hallinnassa  eikä Rovaniemen pätevyydestä ole tietoa. Hyvinvointialueen päättäjiä voi verrata peruskoulun ensiluokkalaisiin,  jotka vasta opettelevat aakkosia.

Jäänmurtaja Sampo nosti esiin meren merkityksen Kemin kaupungille. Turisteja käy Kiinasta asti ja kaupungin matkailuyhtiö rakensi voittorahoilla kymmeniä kalliita lasivillamajoja. Niistä ei ole kuitenkaan jaettu tietoa, eikä voittorahoja ole käytetty kaupungin sosiaalisiin tarpeisiin. Kemin keskus on muuttunut pelkäksi saareksi Perämeren rannikon ja ison ratapihan ympäröimänä. Toimintaa kaupungin pelkkänä virkistysalueena tehostaa puistokadut. Virkistystilaisuuksia  on jo yritetty kesäisin, mutta Satama Open Airin vertaista nuorten odottamaa toimintaa ei ole saatu aikaan.

Kun Veitsiluodon paperitehdas lakkautettiin, Kemin toiminta on täysin yksityisen omaisuuden vallassa. Isoa paperitehtaan aluetta ei jätetä tyhjäksi, mutta perinteinen "Punainen Kemi" on historiaa. Työväestö ei pysty yksin kaupunkia kehittämään. Virkistys on näyttänyt tehonsa, eikä käyttäjiltä puutu rahaa jos palvelut saadaan halutulle tasolle. Tarjontaa löytyy kesäisinkin. Se on kuitenkin sään varassa ja siksi liian riskialtista pelkästään kaupungin rahoitukselle. Lumilinnan parempi nimi olisi Rantalinna.

Kari MarjanmaaKemin asukas