Kolumni

Miksi vai­kut­ta­jan filt­te­ril­lä on väliä? – ­so­siaa­li­sen median luomat ul­ko­nä­kö­pai­neet ovat totta, mutta jo asian tie­dos­ta­mi­nen hel­pot­taa

-

Luoko sosiaalinen media paineita ja jos luo, pitääkö siitä olla huolissaan? Varmasti luo, ja huoleenkin on syytä.

Sosiaalisen median eli somen rooli useimpien suomalaisten arjessa on valtava. Monenlaista faktaa ja fiktiota sekä erilaisia ärsykkeitä tulvii lukuisista kanavista, joten niiden rajoittaminen vaatii usein päättäväisyyttä.

Tilastokeskuksen mukaan 16–89-vuotiaista suomalaisista 93 prosenttia käytti internetiä vuonna 2022. Useita kertoja päivässä nettiä käytti 73 prosenttia. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa on selvitetty myös eri ikäluokkien sosiaalisen median käyttöä. Esimerkiksi 16–24-vuotiaista 93 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. 45–54-vuotiaista sosiaalista mediaa käyttää 82 prosenttia suomalaisista. Kyse ei siis ole pienen piirin asiasta.

Ranskassa puuhataan rajoitusta, joka pakottaa sosiaalisen median vaikuttajat mainitsemaan erikseen, mikäli he käyttävät kaupallisissa julkaisuissaan eli käytännössä mainoksissa filttereitä kuviinsa tai muuten muokkaavat niitä. Taustalla on ajatus vähentää somen negatiivisia psykologisia vaikutuksia, esimerkiksi käyttäjien kokemia ulkonäköpaineita.

Läpinäkyvyyden lisääminen on kannatettavaa, mutta filttereiden suitsiminen tuskin tekee somesta ulkonäköpaineista vapaata. Olennaisempaa on somen haittapuolien tiedostaminen. Yhtenä keinona on vanha kunnon medialukutaito.

Parhaimmillaan some tarjoaa yhteisöllisyyttä, vertaistukea, ajanvietettä, tietoa ja samaistuttavuutta.

Lukutaidon sijaan voidaan puhua myös mediaälystä tai -sivistyksestä. Kyse on siitä, miten osaamme käyttää, lukea, tulkita ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä.

Kuten mikä tahansa muukin taito, myös mediaäly vaatii harjoittelua. On taitoa osata etsiä tietoa silloin kun sitä tarvitsee. Taitoa on myös tunnistaa lähteen luotettavuus ja osata suhtautua kriittisesti näkemäänsä ja kuulemaansa.

Tässä ollaan asian ytimessä. Parhaimmillaan some tarjoaa yhteisöllisyyttä, vertaistukea, ajanvietettä, tietoa ja samaistuttavuutta. Yhtä aikaa some on totta ja ei ole. On inhimillistä, että sosiaalisessa mediassa saadut tykkäykset kohottavat itsetuntoa.

Some aiheuttaa ulkonäköpaineita monille nuorille, mutta tuskin nuorten kokemat paineet tulevat pelkästään somesta. Eivät aikuisetkaan somen luomista paineista vapaita ole, mutta elämänkokemus helpottaa asioiden suhteuttamista. Somen filttereillä on väliä siinä vaiheessa, jos uskomme, että kaikki näkemämme on aitoa.

Onhan toki kätevää, että halutessaan parilla näpäytyksellä kasvot kapenevat, silmät suurenevat ja ihon pinta silottuu. Jos pitää muokattuja kasvoja totena, ei mikään ihme, että oma naama voi näyttää ankealta.

Näin pääsiäisen aikaan onkin hyvä hetki pohtia, olisiko itsellä tarvetta jonkinlaiselle somepaastolle. Irtiotto sosiaalisesta mediasta voi olla virkistävä kokemus.

Kirjoittaja on tuottaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.