Tutkimusten mukaan Suomi tarvitsee osaavia maahanmuuttajia. Täällä on jo taitavia maahanmuuttajia, jotka eivät saa työtä siksi, että heidät luokitellaan liian osaaviksi tai ylikoulutetuiksi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat elävät työelämäänsä epävarmoissa tilanteissa. Työnantaja voi halutessaan määritellä, että ihminen on "ei koulutettu" tai "ylikoulutettu". Molemmat ilmaisut ovat este työn saamiselle. Ilmaisut ovat monella tapaa absoluuttisen abstrakteja ja työnantajat käyttävät niitä väärin valitakseen työhön suosikkiehdokkaansa.
Kanadan ihmisoikeustuomioistuin antoi 2006 suosituksen tohtori Sanghan tapauksessa. Päätöksessä tuotiin esiin, että ammattitaitoisten maahanmuuttajien integroiminen työelämään on tärkeää. Siksi sitä varten on kehitettävä ja luotava työpaikoille kestävä henkilöstöstrategia.
Tutkimusten mukaan "ylikoulutettu" on sana, joka ei tarkoita vain maahanmuuttajien syrjintää, vaan myös iäkkäitä työnhakijoita, jotka joutuvat kuulemaan saman sanan kielteisen päätöksen perusteluna.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kuulevat työtä etsiessään ja varsinkin työhaastattelun jälkeen epävirallisissa yhteyksissä, että heidän on todettu olevan ylikoulutettuja, mikä on ollut ainoa syy kielteiseen päätökseen. EU:n tilastojen (2024) mukaan 38,94 prosenttia maahanmuuttajista ja 22,69 prosenttia suomalaisista on Lighthouse-raportin perusteella ylikoulutettuja.
Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät vähemmän kuin maahanmuuttajamiehet siitä, että joku tulkitsee heidän olevan ylikoulutettuja ja alityöllistettyjä. Kun maahanmuuttajat eivät saa työtä ylikoulutuksensa vuoksi, heidän on otettava vastaan mitä tahansa työtä, jota on tarjolla työmarkkinoilla. Siksi he ovat alityöllisiä.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät siivousyrityksessä, Woltissa ruuanjakelijana ja postinjakajina. Eivätkö he ole liian ylipäteviä näihin töihin? Tästä löytyy muutamia tutkimuksia eri puolilta maailmaa.
Sana "ylikoulutettu" voi viitata syrjintään eri tavoin. Tutkimusten mukaan ylikouluttautumisesta puhuminen on sisäänrakennettu harha ja erittäin epäilyttävä vastaus työnhakijalle. Työnantaja saattaa pelätä, että "ylikoulutetut" hakijat ovat omahyväisiä ja ylimielisiä. Tällainen ajattelutapa ilman konkreettista tietoa on väärä ja epäeettinen sekä puolueellista ikää ja sukupuolta vastaan.
Suomessa "ylikoulutettu"-sanaa käytetään, kun työnantaja ajattelee, ettei hakija halua työtä pysyvästi, vaan tilapäisesti, eikä hän sitoudu työhön, vaan hakeutuu mahdollisesti kohta jo uuteen, haluttavampaan työhön. Kun trendikäs sana on käytössä, se on samalla vastaus välttää maahanmuuttajahakijoita saamasta koulutustaan vastaavaa työtä.
Nuoren hakijan palkkaaminen sen sijaan, että iältään vanhempi, jolla on samankaltainen tausta ja kokemus, saisi paikan, on selvästi ikäsyrjintää. Jos kielteisen valinnan taustalla on vain hakijan oletettu ylipätevyys, se voi ollakin ikäero. Ylipätevän värillisen ehdokkaan hylkääminen nuoren valkoisen ehdokkaan sijaan ei ole vain ikäeroa, vaan myös rasismia.
”Ylikoulutettu"-sanan käyttäminen ei vain tuhoa hakijan urasuunnitelmaa, motivaatiota ja mielenterveyttä, vaan voi tuhota myös kansantaloutta monin tavoin. Syntyy eräänlaista aivohävikkiä. Jo yhden työnantajan oikea ja oikeudenmukainen päätös voi vaikuttaa maan talouskasvuun ja vähentää aivohävikin määrää.
EU- tutkimuksessa todetaan, että jos Suomen kaltaiset maat pystyvät hallitsemaan järjestelmää niin, että maahanmuuttajat eivät olisi alityöllistyneitä ja ansaitsisivat saman kuin kantaväestöt, Euroopan talouteen saataisiin vuosittain lisää 33,8 miljardia euroa. Se lisäisi bruttokansantuotetta 0,36 prosenttia vuodessa.
Työnantajien, jotka käyttävät jatkuvasti sanaa "ylikoulutettu" hylätäkseen iäkkään tai maahanmuuttajaehdokkaan, voi olla hyvä keksiä jokin muu sana ilmaisemaan asiaa, jotta he eivät syyllistyisi syrjintään. Vaikka "ylikoulutettu" ei ole sopimaton monissa tilanteissa rekrytointivaiheessa, joissain tapauksissa sitä voidaan pitää hakijan syrjintänä.