Kansanedustaja Pekka Toverin hämmästyttävä lausunto – ”Suomen ja Venäjän välillä on nyt sota” – vahvisti kysymystä siitä, miksi sotaa aktiivisesti rakennetaan petollisen Naton turvin.
Tänä päivänä ei voi syyttää tiedon saannin vaikeutta, sillä meillä on internet, josta etsimällä löytää tietoa asiasta kuin asiasta, englanniksi ja suomeksi.
Maamme päättäjät, jotka haaveilevat Ukrainan voitosta ja omasta, uljaasta puolustussodastamme Venäjää vastaan, kuuluvat niihin jotka sukupuolensa, asemansa, työnsä, ikänsä tai terveydentilansa takia voivat olla varmoja siitä, etteivät itse joudu sotimaan. Sotaan lähetetäänkin vain nuoret ja terveet suomalaiset.
Olen huolissani siitä, että päättäjämme puhuvat viikosta toiseen uhmakkaasti Venäjästä ja lietsovat sotamielialaa Suomessa ja Euroopassa. Hakevatko he tieten tahtoen sotaa maittemme välille, vai mistä on kyse?
Tähän viittaa myös se into, jolla toivotamme Naton ja USA:n joukot tervetulleiksi Suomeen. En ole vakuuttunut siitä, että niiden läsnäolo täällä vähentäisi sodan riskiä, provosoidessaan itäistä naapuriamme se mielestäni pikemminkin lisää riskiä.
On tärkeää, että maamme turvallisuustarpeista huolehditaan, mutta siitä tiedottaminen tulee hoitaa aiempaa matalammalla profiililla ja vastuuntuntoisemmin.