Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Met­sä­alal­le kii­tos­ta oi­keas­ta suun­nas­ta

Kirjoittajat toivovat kiitosta pitkäjänteiselle työlle, jota metsissä on tehty esimerkiksi monimuotoisuuden puolesta. Entiset "Osaran aukeat" puskevat metsää Pudasjärvellä.
Kirjoittajat toivovat kiitosta pitkäjänteiselle työlle, jota metsissä on tehty esimerkiksi monimuotoisuuden puolesta. Entiset "Osaran aukeat" puskevat metsää Pudasjärvellä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Vaalikevään yksi teema ovat metsät, vahvana tulokulmana huoli metsäluonnosta ja ilmastosta. Välillä puhutaan metsien sankareista ja metsäalan tarjoamista ratkaisuista, mutta sivulauseissa on vilauteltu myös pahiksen viittaa.

Metsänomistajat ja alan ammattilaiset seuraavat metsäkeskustelua herkällä korvalla. Moni metsäammattilainen kokee olevansa paljon vartijana ja myös suuressa vastuussa, vaikka viime kädessä metsänomistajat päättävät metsiensä hoidosta ja käytöstä.

Metsänomistajille ja ammattilaisille metsät ovat sydämen asia. Metsiä on tässä perhemetsänomistuksen maassa totuttu hoitamaan edeltäjien työtä arvostaen ja tulevien sukupolvien hyvää ajatellen. Metsä antaa leivän lapsillemme vain, jos sen hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta huolehditaan pitkäjänteisesti.

Kiitoksen ansaitsee pitkäjänteinen työ, jota metsissä on tehty esimerkiksi monimuotoisuuden puolesta. Metsien arvokkaisiin elinympäristöihin, lahopuun määrään, vesiensuojeluun ja suojavyöhykkeisiin alettiin satsata voimakkaasti 1990-luvulta alkaen, ja rimaa on nostettu koko ajan ylemmäksi. Aika näyttää, mikä on riittävää.

Vielä vuosikymmen sitten ei yleisesti puhuttu ilmastoviisaasta metsänhoidosta, mutta tänä päivänä teema on osa hyvän metsänhoidon suosituksia. Suuntaa on tarkistettu, mutta muutokset metsissä vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä.

Pohjois-Suomen vanhojen, yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala ei ole vähentynyt, ja monimuotoisuudelle merkittävien järeiden haapojen osuus on kasvanut. Alueella puuston määrät ovat kasvaneet huomattavasti. Hakkuiden pinta-alasta yhä suurempi osa tehdään harvennuksina.

Maanmuokkaustavoissa on tapahtunut myös muutos. Nykyisin käytetään keveämpiä menetelmiä, jotka eivät riko laajasti maanpintaa. Muutos näkyy metsässä esimerkiksi mustikan peittävyyden osalta käännöksenä parempaan Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan.

Metsänhoidon suosituksilla ja sertifioinnilla on merkittävä rooli siinä, millaisia arjen valintoja metsäammattilaiset ja metsänomistajat tekevät. Joka ikinen säästöpuu ja suojavyöhyke on tietoinen valinta metsässä: otetaanko vai jätetäänkö. Kyse on myös metsänomistajan vapaaehtoisesta satsauksesta yhteisen luontohyvän puolesta. Kannustetaan häntä siihen ja muistetaan kiittää.

Kirjoittajat toimivat MTK Metsänomistajat-linjan kenttäpäällikköinä Pohjois-Suomessa.