Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Me­hi­läis-so­pi­muk­sen ir­ti­sa­no­mi­nen on sote-lain henkeä nou­dat­te­le­va päätös, mutta se ei saa johtaa maa­kun­nal­li­sen kah­tia­jaon pa­laa­mi­seen

Länsi-Pohjan keskussairaalan isäntä vaihtunee reilun kahden vuoden kuluttua.
Länsi-Pohjan keskussairaalan isäntä vaihtunee reilun kahden vuoden kuluttua.
Pääkirjoitus // 20.10.2023

Mehiläisen aika Meri-Lapissa on päättymässä. Vuodesta 2026 Länsi-Pohjan keskussairaalaa isännöi yksityisen terveysjätin sijasta valtiorahoitteinen hyvinvointialue, jos aluevaltuusto hyväksyy aluehallituksen esityksen ensi maanantaina.

Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela esitti sopimuksen jatkumista 2027 loppuun asti, mikä ei hallitukselle kelvannut – nopeampi aikataulu voitti äänin 9-5 (LK 19.10.). Vuonna 2018 solmitun ulkoistamissopimuksen piti jatkua alun perin vuoteen 2033 asti.

Kaiken takana on Marinin hallituksen sorvaama sote-lainsäädäntö, josta löytyy niin kutsuttu mehiläispykälä. Sen mukaan ulkoistamissopimus on mitätöitävä tai irtisanottava, jos se rajoittaa hyvinvointialueen valvonta- tai ohjausvaltaa tai vaarantaa alueen asukkaiden yhdenvertaisuuden.

Jo pitkään on ollut selvää, että alueen on tehtävä Mehiläis-sopimukselle jotakin. Vaihtoehtoja on ollut kolme: sopimuksen muuttaminen, mitätöinti tai irtisanominen.

Muutos oli aluksi ykkösvaihtoehto siitä päätellen, että alue neuvotteli puoli vuotta Mehiläisen kanssa uudesta, lainsäädäntöön sopivasta sopimuksesta. Lopputulos kelpasi lopulta vain Meri-Lapin edustajille.

Mehiläiselle aluehallituksen päätös on iso pettymys, mitä yrityksen johto ei ole peitellyt. Se katsoo, että alue ja yritys pääsivät kumpaakin osapuolta tyydyttävään sopimukseen.

Mehiläisestä on vihjattu jatkotoimia "sekä juridisesta että toiminnan näkökulmasta" (Yle 18.10.). Sote-lakien mukaan alueen ei tarvitse maksaa irtisanomisesta sopimussakkoa, mutta yritys on oikeutettu saamaan korvauksia välittömistä kustannuksista, joita sille on aiheutunut investoinneista. Mahdolliset korvaukset tulevat alueen maksettaviksi.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto on muistuttanut, ettei kyse ole Länsi-Pohjan lakkauttamisesta. Hän uskoo, että Lapissa on jatkossakin kaksi päivystävää sairaalaa.

Meri-Lapissa tästä ei olla yhtä varmoja. Siellä pelätään, ettei iso osa lääkäreistä siirry alueen palkolliseksi, mikä voisi vaarantaa sairaalan toiminnan. Pelkoja on ruokkinut myös Orpon hallituksen päätös poistaa erillisrahoitus, jonka edellinen hallitus myönsi kahden sairaalan mallille.

Kaiken yllä leijuu vanha epäluulo keskussairaalakaupunkia Rovaniemeä kohtaan. Se oli iso syy Mehiläis-sopimukseen, jolla sote-uudistuksen säikäyttämät Meri-Lapin kunnat pyrkivät betonoimaan ympärivuotisen päivystyksen ja synnytykset Kemiin. Nyt betonissa on vähintäänkin murtumia.

Aluepäättäjien vastuulla on, ettei Lappi jakaannu taas kahteen, toisiaan kyräilevään sairaalaleiriin. Meillä ei ole siihen varaa tilanteessa, missä sote-kenttä on myllerryksessä ja maakunnallista yhteistyökykyä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

P.S.

Jos sote-uudistus tehtäisiin nyt, siitä tulisi hyvä ellei täydellinen. Näin voidaan päätellä eduskunnan käymästä sote-välikysymyskeskustelusta, missä oppositio – reilut 20 vuotta valmistellun sote-uudistuksen maaliin saatelleet ex-hallituspuolueet – syytti hallitusta uudistuksen pilaamisesta ja hallitus oppositiota onnettomasta uudistuksesta. Ulospäin vaikutti siltä, ettei sote ole enää kenenkään hanskassa. Se ajelehtii ajopuuna poliittisen hurskastelun ja jälkiviisastelun virrassa, jonka voimaa hallitsemattomat sote-luonnonvoimat säätelevät.