Liitoksissaan viime päivät natissut hallitus sai puserrettua sovun viimeisistä eduskuntaan annettavista lakiesityksistä torstaina. Sopu syntyi, kun valtaosa kiistanalaisimmista esityksistä hylättiin. Eduskuntaan etenevät saamelaiskäräjälaki valmiiksi riitaisena, biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen korottaminen sekä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät muutokset, jotka saivat myös hiukan jatkoaikaa.
Hyllylle jäi kymmenen suunniteltua lakihanketta, muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) verovähennys, arvonnousuvero ja taloudellisen työnantajan käsite eli niin sanottu työmatkavero.
Myös muun muassa alueellinen opintolainan hyvitys ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen karsiutuivat.
Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun tutkimukseen ja kehitykseen kohdistuvan verohelpotuksen hylkääminen herätti eniten ihmetystä, sillä siitä oli olemassa jo jopa parlamentaarinen sopu.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että T&K-verovähennys oli yhdelle ryhmälle kynnyskysymys sen jälkeen, kun muut veropohjaa vahvistavat esitykset, kuten arvonnousuvero, kaatuivat keskustan vastustukseen. STT:n tietojen mukaan kyseinen ryhmä oli vasemmistoliitto.
Verotusta koskeva esityskokonaisuus muodostui sekä veropohjaa vahvistavista että heikentävistä esityksistä.
– Siinä vaiheessa, kun yritetään irrottaa rusinoita pullasta eli tässä tapauksessa saada itselle epämieluisia lakihankkeita estettyä, on selvää, että se avaa sovut muiltakin osin. Eri ryhmille olivat eri asiat vaikeita, ja sitten useampi lakiesitys jäi sen vuoksi antamatta, Marin luonnehti neuvotteluiden kulkua toimittajille eduskunnassa.
Parlamentaarista työryhmää vetänyt SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kritisoi Twitterissä vääränä ratkaisuna sitoa parlamentaarisesti sovittu T&K-vähennys muihin veroesityksiin.
Yhteistyö helpottui
Niin pääministeri Marin kuin valtiovarainministeri Annika Saarikkokin (kesk.) vakuuttivat hallituksen olevan kiistoistaan huolimatta yhä toimintakykyinen. Marin huomautti hallituksen istuneen torstaina kahdessa eri valtioneuvoston istunnossa ja antaneen eduskuntaan liudan esityksiä.
– Päätimme muun muassa erittäin mittavasta apupaketista jälleen Ukrainalle.
– Itse näkisin, että työtä jatketaan, Marin sanoi.
Saarikko uskoi, että riitaisten esitysten heittäminen roskakoriin helpottaa hallituksen yhteistyötä loppukaudella.
– Vaikka prosessi oli hankala ja vaihe oli riitaisa hallituksessa, on kuitenkin todettava, että loppusuoralla toimintakyky tämän myötä varmasti vahvistuu verrattuna siihen, että nämä lakikokonaisuudet olisi annettu, hän sanoi etäyhteydellä Ruotsista järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Saarikon mielestä yksikään kaatuneista esityksistä ei ole sellainen, joka ei voisi jäädä odottamaan myöhempiä poliittisia päätöksiä.
Sopu voi olla hutera
Sopu voi kuitenkin olla hutera. Keskustan suunnalta on jo väläytelty, että koska pääministeri antoi saamelaiskäräjälain riitaisena eduskuntaan, voi se tarkoittaa sitä, että hallitusrintaman ei enää eduskunnassa tarvitse olla yhtenäinen.
Marin sanoi asiasta kysyttäessä pitävänsä sellaista mahdollisuutta erittäin vakavana ja valitettavana.