Suomen Nato-jäsenyys: Suomi ja Ruotsi ovat Naton tark­kai­li­ja­jä­se­niä – liit­ty­mis­pöy­tä­kir­jat on al­le­kir­joi­tet­tu

kolumni: Uusiin ta­loi­hin lisää pyö­rä­ti­laa, miten van­hoi­hin? – Si­joi­tus pyö­rä­va­ras­toi­hin voi nostaa talon arvoa

Tilaajille

Maa­han­muut­ta­ja­nuor­ten ääni ei kuulu kun­ta­vaa­leis­sa – eh­dok­kuus hir­vit­tää, kun pitäisi ym­mär­tää po­li­tii­kan kieltä ja vastata kai­kis­ta "oman yh­tei­sön" ih­mi­sis­tä

Vain joka viides ulkomaalaistaustainen nuori aikuinen äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kynnys lähteä ehdokkaaksi on korkea, jos vaikkapa vanhemmat eivät ole koskaan puhuneet nuorelle Suomen politiikasta.

Iida Vashko
05.06.2021 08:00
Kuntavaalit
Helsingissä kuntavaalien ehdokasjulisteissa näkyy merkkejä monikansallisesta Suomesta. Usealla puolueella on myös ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita.
Helsingissä kuntavaalien ehdokasjulisteissa näkyy merkkejä monikansallisesta Suomesta. Usealla puolueella on myös ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita.
Kuva: KIMMO BRANDT

Suomessa politiikan kieli voi olla hepreaa maahanmuuttajalle. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten äänestysaktiivisuus on ollut matala edellisissä kuntavaaleissa.

Harvempi kuin joka viides ulkomaalaistaustaisista nuorista äänesti vuonna 2017, kertoo virallinen tilasto. Se oli vielä vähemmän kuin koko väestön alle 24-vuotiailla aikuisilla, joista äänesti joka kolmas.

Kuntavaalit Kuntavaalit Politiikka Maahanmuuttajat Nuoret