Viime aikoina on keskusteltu koulupäivän lyhentämisestä perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksen astuttua voimaan.
Aistiherkkyydet ovat yleisiä autismikirjon ja kehitysvammaisilla oppilailla. Koulujen meluisat ja aistiesteelliset tilat sekä suuret opetusryhmät kuormittavat näitä oppilaita ja vaikeuttavat heidän oppimistaan ja koulunkäyntiään.
Aiemmin koulupäivän tai -viikon lyhentäminen oli mahdollista terveydentilan perusteella yhtenä erityisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 18 §) muotona oppilaille, joille koulupäivän kuormitus oli kohtuuton. Opetushallituksen mukaan koulupäivien lyhentäminen terveydentilan perusteella olisi nyt mahdollista vain viimesijaisena toimena oppiaineittain ja enintään neljän kuukauden jaksoina.
Autismiliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto katsovat, että koulupäivän tai -viikon lyhentämisen tulee tarvittaessa olla mahdollista myös pidempiaikaisena järjestelynä siten, että oppilaalla säilyy mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Lyhennys on parempi ratkaisu kuin se, että osa oppilaista ei kykenisi lainkaan käymään koulua ja suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Tämä lisäisi koulupudokkuutta ja syrjäytymistä sekä kalliiden viimesijaisten palveluiden, kuten lastensuojelun käyttöä.
Pidempiaikaisessa tai pysyväisluontoisessa tarpeessa lyhyt määräaikainen ratkaisu aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa oppilaille ja heidän perheilleen sekä lisätyötä ammattilaisille.
Perusopetuslain lisäksi on huomioitava yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa koulutuksen järjestäjää tekemään tarvittavat kohtuulliset mukautukset ja yksilölliset järjestelyt, jotta vammainen oppilas voi yhdenvertaisesti muiden kanssa oppia ja osoittaa oppimaansa.
Tällaisia järjestelyjä voivat olla esimerkiksi lyhyempi koulupäivä tai -viikko, opiskelu osittain etänä ja rauhalliset tilat tehtävien tekemiseen ja ruokailuun.