Lu­mi­töi­tä riittää – Ro­va­nie­mel­lä on nyt lunta lähes vii­den­nek­sen kes­ki­mää­räis­tä enem­män, katso tam­mi­kuun lumi- ja läm­pö­ti­la­mää­rät vuosien var­rel­ta

Talven ennätyspäivänä 18. tammikuuta lumipeite kasvoi 13 sentillä.


Kiinteistöhuoltaja Antti Maalismaa Wide-yhtiöt Oy:stä kolaa lunta tiistaiaamuna Rovaniemen Korkalorinteellä sijaitsevan kerrostalon pihasta.
Kiinteistöhuoltaja Antti Maalismaa Wide-yhtiöt Oy:stä kolaa lunta tiistaiaamuna Rovaniemen Korkalorinteellä sijaitsevan kerrostalon pihasta.
Kuva: Jussi Leinonen

– Kyllä eron huomaa viime talveen, kiinteistöhuoltaja Seppo Pehkonen toteaa.

Työpäivän ohjelmaan kuuluu tiistaiaamuna Rovaniemen Korkalorinteellä sijaitsevan kerrostalon seinänvierien siistiminen lumikolalla.

– Lumisadepäivänä lumitöitä voi olla helposti parissakymmenessä pihassa, ja se voi osua viikonlopulle, jatkaa kollega Antti Maalismaa.

Myös tilastojen valossa lumipeite Rovaniemellä on nyt runsas. Ilmatieteenlaitoksen mukaan sen paksuus oli Rovaniemen lentoaseman mittauspaikalla alkuviikosta 74 senttiä, keskimäärin 28 senttimetriä enemmän kuin samaan aikaan vuosina 1981–2010. Prosentuaalisesti lukema nousee 19 prosenttia keskiarvon yläpuolelle. Lumipeite on yltänyt selkeästi yli keskiarvon koko talven, loka–marraskuusta lähtien.

Tämän talven huippupäivä sademäärältään oli 18. tammikuuta, jolloin lunta satoi vedeksi muutettuna 13,4 millimetriä. Kuun 18. ja 19. päivän välillä lumensyvyys kasvoi peräti 13 senttiä, joka on suurin lumensyvyyden kasvu kuluvan talven aikana.

Lapin lumipeitettä on kasvattanut sateiden runsaus, tammikuu oli laajalti tavanomaista sateisempi. Pohjois- ja Länsi-Suomen sademäärät olivat 1,5–2-kertaisia tavanomaiseen verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen mukaan näin suuret sademäärät ovat monin paikoin harvinaisia, ne toistuvat keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Rovaniemeltä Itään ja Pohjoiseen lumimäärä vain kasvaa: esimerkiksi Kemijärven lentoasemalla lumipeite yltää jo lähes 90 senttiin.

Ilmatieteenlaitoksen meteorologin Iiris Viljamaan mukaan torstaina ja viikonvaihteen jälkeen on jälleen luvassa jonkin verran lumisadetta.

– Signaaleja on, että sää jatkuu lauhana Pohjois-Euroopasta tulevan lämpimän virtauksen vuoksi, joka tuo tulessaan kosteutta ja Pohjois-Suomessa lumisateita.

Viljamaa arvioi, että sää jatkuu Lapissa hieman tavanomaista sateisempana ja lämpötilat lauhempina helmikuun loppuun asti.

Lunta tulee tilastojen valossa vielä maaliskuussakin.

Vuosina 1981–2010 lumipeite on kestänyt Rovaniemellä keskimäärin 160–175 päivää – lähemmäs puoli vuotta.

Vertailukaudella 1981–2010 pysyvä lumipeite on lähtenyt Rovaniemeltä toukokuun alussa. Maassa lumipeite on kestänyt keskimäärin 160–175 päivää – lähemmäs puoli vuotta.

– Millä vauhdilla se tänä keväänä hupene, sitä ei tässä vaiheessa voi ennustaa, Viljamaa sanoo.

Kiinteistöhuoltajat Antti Maalismaa ja Seppo Pehkonen kolaavat lumisadepäivinä jopa 20 eri kohteen pihoja. "Kyllähän tätä kuivaa pakkaslunta työntelee, kostealla työ on huomattavasti raskaampaa", Maalismaa toteaa.
Kiinteistöhuoltajat Antti Maalismaa ja Seppo Pehkonen kolaavat lumisadepäivinä jopa 20 eri kohteen pihoja. "Kyllähän tätä kuivaa pakkaslunta työntelee, kostealla työ on huomattavasti raskaampaa", Maalismaa toteaa.
Kuva: Jussi Leinonen

Koko maan lumitilanne jakautuu nyt harvinaisen selkeästi pohjoiseen ja etelään. Kun meillä nautitaan muhkeista nietoksista, on Etelä-Suomen tammikuu ja koko talvi ollut poikkeuksellisen lämmin – ja suuressa osassa maata täysin lumeton.

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli ennätyksellisen leuto aina Oulun korkeudelle saakka.

Etelä-Suomessa on rikottu monin paikoin niin keskilämpötilojen kuin ylimpien lämpötilojen ennätyksiä, tammikuussa on ollut jopa 7–8 astetta tavallista leudompaa. Suuressa osassa Lappia tammikuu oli 2–5 astetta keskiarvoa lauhempi, mikä on kuitenkin normaalin rajoissa.

Koko maan keskilämpötila tammikuussa oli mittaushistorian toisiksi leudoin. Lämpimin tammikuu oli vuonna 1925, jolloin lauha sää ylsi myös Lappiin. Vertailukelpoisia koko maan tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta.


Ennätyksellinen lumimäärä tuo jännityksensä myös Lapin tulvakevääseen. Lapin Ely-keskuksen mukaan Kemijoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat vuodenaikaan nähden ennätyslukemissa, paikoin yli 200 millimetriä, mikä vastaa normaalisti maalis–huhtikuun lumen vesiarvoja.

Jokien jäänpaksuuden mittaukset aloitetaan maaliskuussa, minkä jälkeen voidaan arvioida jäänsahauksen tarvetta.

– Kevään tulvan suuruuden arviointi tässä vaiheessa on vielä haastavaa. Lumen määrän lisäksi tulvan suuruuteen vaikuttavat sulamisajan sateet ja ilman lämpötilan kehitys, Lapin Ely:n tiedotteessa todetaan.