Oppilaat halutaan isoihin yksiköihin huolimatta siitä, mitä korona on meille opettanut keskittämisestä.
Haetaan säästöjä, ja sitä ei käy kieltäminen, etteikö niitä nyt tarvittaisi. Hirvittää vain, että kun jostakin on niitä säästöjä ainakin näennäisesti osoitettava, saatetaan tehdä huonoja päätöksiä.
Tällä on lopulliset seuraukset kylille, mutta ei kuitenkaan minkäänlaista varmuutta säästöjen todellisesta toteutumisesta.
Nivankylän koulun lakkauttamisesitystä koskevassa kuulemistilaisuudessa tuli useaan otteeseen esille, kuinka oppilasennusteet eivät pitäneet paikkaansa.
7–8 oppilaan heitolla ei kuulemma kuitenkaan ole merkitystä koulun lakkautuksen kannalta. Sillä on kuitenkin pienessä koulussa oppilaskohtaiseen hintaan valtava merkitys. Jos se huomioidaan, hinta laskee keskiarvon tuntumaan eikä taloudellista perustetta koulun lakkauttamiselle ole.
Sinetän koulun oppilasennuste laskee vasta vuonna 2024. Tähän asti ryhmiin mahtuu yksittäisiä oppilaita. Mikä todennäköisyys on sille, että Nivankylän koulun oppilaat sattuvat juuri niihin oikeisiin ryhmiin?
Jos yksikin ryhmä joudutaan jakamaan, sille tarvitaan opettaja. Tällöin ei henkilöstökuluissa tule suunniteltuja säästöjä. Kaiken lisäksi opetustilaksi ei tällöin ole osoittaa kuin väestönsuoja.
Olisiko hyvä idea ottaa Nivankylän koulun kohdalla pieni aikalisä ja katsoa, mihin suuntaan kylien oppilasmäärät kehittyvät? Edullisempaa opettajien on ajaa oppilaiden luo kuin toisinpäin.
Säästö vuokrassa tuntui tekemällä tehdyltä. Vaikka koulun kustannukset ovat pysyneet samoina, vuokra on kallistunut valtavasti uuden laskentatavan ansiosta. Kun kyse on kaupungin sisäisistä siirroista, taitaa tämäkin säästö jäädä taas ihan paperille.
Siinä missä Ylikylän uuden monitoimitalon budjetin ylityksessä puhutaan miljoonista, on Nivankylän koulun lakkautuksesta syntyväksi arvioitu säästö mitätön. Ikävästi vaikuttaa siltä, että kyläkouluja ollaan laittamassa näiden arviointivirheiden laskumiehiksi.