kolumni: Mud­dus­jär­ven pa­lis­kun­nan met­säs­tys­kiel­to on tais­te­lu­huu­to

Influenssa: Ro­va­nie­mi aloit­taa inf­luens­sa­ro­ko­tuk­set mar­ras­kuus­sa – aikaa ei voi vielä varata

Löy­tyy­kö muis­to­ja luot­seis­ta, me­ri­mer­keis­tä ja ma­jak­ka­lai­vois­ta?

Kemin ensimmäinen majakkalaiva oli nimeltään Plevna. Kuvassa Plevnan miehistöä noin sadan vuoden takaa. Kuvan henkilöitä ei ole tunnistettu.
Kemin ensimmäinen majakkalaiva oli nimeltään Plevna. Kuvassa Plevnan miehistöä noin sadan vuoden takaa. Kuvan henkilöitä ei ole tunnistettu.
Kuva: Kemin historiallinen museo

Suomen Majakkaseuran kirjahanke ”Perämeri - 500 vuotta meritietä pohjoiseen” on nyt kiihkeimmässä työstövaiheessa. Kirja ilmestyy ensi lokakuussa. Siihen kerätään vielä paikallisia muistoja ja valokuvia kirjan teemoista, joita ovat ennen kaikkea merimerkit, luotsit ja haaksirikot.

Majakkaseuran julkaisuvastaava Pekka Väisänen kiertää helmikuun alussa Perämeren alueella keräten vielä aineistoa kirjaan. Kirjan tekijäryhmä toivoo löytävänsä sukujen vanhoja valokuvia ja muita dokumentteja luotsauksen, majakoiden tai majakkalaivojen ympäriltä.

Majakkaseuran keruukiertue pysähtyy lauantaina 5. helmikuuta kello 9.30  Simossa (kirjaston edessä), kello 11.30-12.30 Torniossa (kirjaston parkkipaikalla) ja 13.30-14.30 Kemissä (kirjaston 2. kerros, opintosali).

Väisänen kertoo kirjahankkeesta ja ottaa vastaan dokumentteja.

– Ennen julkaisemattomat kuvat ovat aina kiinnostavimpia. Niitä on varmasti sukujen albumeissa. Nyt on mahdollisuus tehdä esi-isille kunniaa tarjoamalla kuvia käyttöön. Tulitikkurasian kokoinen kuvakin voi olla arvokas,  Väisänen sanoo.

Valokuvat ja kartat kiinnostavat

Myös erilaiset dokumentit kuten nimityskirjat, kirjeet ym. kiinnostavat kirjan tekijöitä.

– Valokuvat ja kartat ovat osaltaan kirjan arvokkainta ja kiinnostavinta aineistoa. Toisaalta on hämmästyttävää, kuinka paljon varsinkin valtion arkistoista löytyy luotsaukseen, merimerkkeihin ja haaksirikkoihin liittyvää, aiemmin julkaisematonta tietoa. Niistä piirtyy huomattavasti aiempaa tarkempi kuva Perämerestä. Poimimme arkistoista erityisesti tarinoita ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Moni varmasti yllättyy esi-isiensä urista ja seikkailuista., Väisänen sanoo.

Väisäsen mukaan on erikoista, että Ruotsin puoleinen rannikko Tukholmasta Tornioon, joka kuului 1809 asti emä-Ruotsiin, on niin hyvin tutkittu Suomen puoleen verrattuna.

– Ero on murskaava. Mutta onneksemme Ruotsin puolen tärkein tutkija, emeritusprofessori Christer Westerdahl on laatinut kirjaamme koosteen myös Ruotsin puolesta. Kokonaisuudesta tulee näin ainutlaatuinen.