Rovaniemen Muurolan peruskoulun auditoriossa järjestetään torstaina keskustelutilaisuus malminetsinnästä ja kaivannaisalasta. Kutsussa ei mainita sitä kuka on tilaisuuden järjestäjä, mutta Facebook-tietojen mukaan se on Lapin yliopisto yhdessä Muurolan kylätoimikunnan kanssa.
Ylitornion ja Rovaniemen rajalle on suunnitteilla Rajapalojen kulta- ja kobolttikaivos. Sijoitusyhtiö Mawson Finland Ltd on tehnyt koeporauksia alueella jo 2010 lähtien. Tosin aluksi uutisoitiin moninkertaisesta uraanitutkimusalueesta. Nyt uraani on unohdettu, koska se vaatisi ydinenergialain mukaisen käsittelyn.
Mawson markkinoi kaivoshankettaan yksinomaan kullan nousevaan hintaan perustuen, koska koboltin maailmanmarkkinahinta on laskenut ylitarjonnasta johtuen. Varoittavana esimerkkinä mainittakoon Raahen kultakaivos, jolla on ollut useita konkursseja jo toimintansa alkuajoista lähtien.
Jotta Mawson voisi edelleenkin harjoittaa menestyksekkäästi malminetsintää ja siten edistää kaivostoimintaa Rajapalojen projektin suhteen, sen on saatava toiminnalleen myös paikallisyhteisön hyväksyntä eli sosiaalinen toimilupa, eikä ainoastaan vahvasti lobattujen päättäjien kumileima.
Mawson tiedottaa ulkomaisille sijoittajilleen olevansa ”strateginen projekti Euroopalle – EU:n CRMA”, mikä ei ole totta. EU:n komissio julkaisi pari kuukautta sitten kolme CRMA-kaivoshanketta Suomessa eikä Mawson ole yksikään niistä. Heidän sijoitusmarkkinointimateriaalissa jaetaan muutakin väärää tietoa.
Lapin ja Oulun yliopistot tutkivat helmi-maaliskuussa (AGEMERA-tutkimus) paikallisten näkemyksiä malminetsinnästä ja kaivoksista Rovaniemen, Posion ja Kuusamon alueilla. Tuloksia on tarkoitus esitellä Muurolan keskustelutilaisuudessa.
AGEMERA on ”joukko tutkimuslaitoksia, pk-yrityksiä ja malminetsintäyrityksiä, jotka työskentelevät parantaakseen tietämystä kaivostoiminnasta ja mineraalien etsinnästä sekä lisätäkseen kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja tarjontaa ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla”. Eli sen tavoitteena on tuottaa yksinomaan kaivosteollisuutta hyödyttäviä tutkimustuloksia.
Tilaisuuteen ei ole tasapuolisesti kutsuttu yhtään ympäristöjärjestöjen edustajaa, vaan Lapin yliopistolehtori Leena Suopajärvi tulee esitelmöimään aiheesta ”tekijät kaivoskriittisyyden taustalla”. Muurolan keskustelutilaisuus on vahvasti kaivosteollisuuden lobbaama, eikä keskustelulle ole varattu kuin vähän aikaa.