Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Liit­to­jen ja opis­ke­li­joi­den huoli heräsi taas: lu­ku­kau­si­mak­sut loi­si­vat kahden ker­rok­sen kor­kea­kou­lut

SYL:n ja Tieteentekijöiden liiton edustajat myös ovat huolissaan kaikkien halukkaiden mahdollisuudesta hakeutua opintoihin.

Järjestöissä maksuttomasta koulutuksesta ei haluttaisi luopua. Kuvituskuva opiskelijahaalareista.
Järjestöissä maksuttomasta koulutuksesta ei haluttaisi luopua. Kuvituskuva opiskelijahaalareista.
Kuva: Tapio Maikkola

Lukukausimaksujen käyttöönotto johtaisi koulutuksen laadun eriytymiseen suomalaisissa korkeakouluissa, pelkäävät opiskelija- ja tutkijajärjestöjen edustajat.

Ajatus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukukausimaksuista nousi esille jälleen viime vuoden lopulla. Valtiovarainministeriö ehdotti niiden käyttöä osana virkamiespuheenvuoroaan. Ministeriö perusteli asiaa koulutuksen laadun vahvistamisella ja julkisen talouden kustannusten pienentämisellä.

Puheenvuoroon sisältyneessä muistiossa arvioitiin, että korkeakoulut voisivat maksujen myötä erikoistua myös opetusmenetelmiltään niin, että osa opinahjoista "tukeutuu enemmän edullisempiin opetusmenetelmiin".

Yliopisto-opiskelijoita edustavan SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä tulkitsee, että tuloksena olisi kahden kerroksen koulutusjärjestelmä. Samoilla linjoilla on Tieteentekijöiden liiton tuore puheenjohtaja Tero Karjalainen.

– En pitäisi näin pienessä kansakunnassa suotavana kehitystä, että loisimme kahden kategorian tutkintoja. Kyseessä olisi tilanne, jossa esimerkiksi hyvinvointialueet palkatessaan lääkärin pohtisivat  koulutustaustan perusteella, voiko hänet palkata, Karjalainen sanoo.

Valtion rahoitus huolena

Rättyä ja Karjalainen pitävät arvokkaana suomalaisen korkeakoulutuksen maksuttomuuden säilyttämistä. Se takaa heidän mukaansa mahdollisuuden siihen, että kaikki halukkaat voivat taustasta riippumatta pyrkiä korkeakouluihin.

Ministeriön mukaan koulutuksen saavutettavuutta voitaisiin tukea opintolainojen joustavalla takaisinmaksulla ja stipendijärjestelmällä. SYL:n Rättyä suhtautuu asiaan skeptisesti.

– Lainanottohalukkuus on tunnetusti heikompi opiskelijoilla, jotka tulevat sosioekonomisesti alhaisesta taustasta, mikä voi vaikuttaa pienituloisten haluun hakeutua opintoihin.

Ministeriön muistiossa perustellaan, että maksut eivät korvaisi korkeakoulujen nykyistä rahoitusjärjestelmää, joka pohjaa pitkälti valtion varoihin. Rättyä kritisoi myös tätä näkemystä.

– Verrokkimaissa on havaittu taipumus siihen, että kun lukukausimaksut otetaan käyttöön, niin valtion rahoitus vähenee, vaikkei se olisi alkuperäinen tarkoitus, hän sanoo.

Maksuja jo ulkomaalaisille

Karjalaisen mukaan ehdotuksia maksuista tehdään hyvin kapeasta näkökulmasta. Karjalaisen mielestä ehdotuksissa korostuu kapeasti talouspoliittinen näkökulma, vaikka kyse olisi myös esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan ulottuvasta muutoksesta.

– Nyt viitataan englantilaiseen järjestelmään, jossa moni muukin asia on hyvin erilainen kuin meidän pohjoismaisessa järjestelmässämme, hän sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee oman virkamiespuheenvuoronsa ennen vaaleja. Ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoa johtava Atte Jääskeläinen ei halua ennakoida, miten maksuja siinä käsitellään.

Nykyisin korkeakoulujen pitää periä lukuvuosimaksuja EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Vuosi sitten julkaistusta opetus- ja kulttuuriministeriön raportista kävi ilmi, että kaksi kolmasosaa maksuilla kerätyistä tuloista kuluu erilaisiin vapautuksiin ja apurahoihin.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden maksut vaihtelivat raportin mukaan 4 000 ja 18 000 euron välillä.