Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lii­kun­taa kan­nat­taa si­joit­taa

Jalkapallo liikuttaa lapsia monilla paikkakunnilla, niin myös Kemissä.
Jalkapallo liikuttaa lapsia monilla paikkakunnilla, niin myös Kemissä.
Kuva: Kari Kanasaari

Koulu-uudistuksen myötä kannattaisi rakentaa Sauvosaaren urheilupuisto loppuun. Kemin kaupunginvaltuusto päätti 11.12. 2017, että jalkapallokenttäkin rakennetaan loppuun. Lämmitettävä tekonurmi keskustassa palvelisi koulujen tarpeita, jalkapalloharrastajia ja muita liikkujia helmikuusta eteenpäin.

Tuona aikana uudesta monitoimihallista ja koulujen liikuntasaleista jäisi tiloja muihin lajeihin.

Luonnonnurmi ei kestä harjoittelua montaa tuntia päivässä ja tarvitsee huomattavasti enemmän kunnossapitoa. Tekonurmen käyttötunti on kymmenen kertaa halvempaa kuin luonnonnurmi ja säästää kaupungin työvoimaa muihin tehtäviin.

Lämmitettävän tekonurmen lämmityskulut 2,5 kuukaudelta ovat 40 000–60 000 euroa, riippuen talvesta. Lämmityskulut maksettaisiin helposti kenttävuokrilla. Yli 18-vuotiaiden joukkueet maksavat kaupungin perimää tuntivuokraa ja kysyntää olisi varmasti myös lähikunnista.

Tekonurmella (105 x 68 metriä) voi harjoitella yhtä aikaa kolme juniorijoukkuetta ja noin 60 lasta. Käyttöaika olisi yli 50 tuntia viikossa.

Jalkapallo liikuttaa eniten nuoria alueellamme. Harrastajamäärä on tasaisessa kasvussa, mutta isomman kasvun esteenä ovat harjoitus- ja peliolosuhteet. Kenttien kunto Kemissä on päässyt huonoksi. Esimerkiksi Karihaaran ja Jungon kentät ovat epätasaiset ja syksyn myötä myös valaistus puuttuu.

Kemin suurin seura Kemin Palloseura liikuttaa lähes 700 nuorta ja Meri-Lappi United lähes 150 tyttöä. Jalkapalloseurojen kaupungille tuoma taloudellinen vaikutus eli SROI (social return on investment ) on noin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Jalkapallo on kansanterveydellisesti merkittävä liikuntalaji ja se liikuttaa kaupunkilaisia kaikissa ikäluokissa.

Nuorten hyvinvointiin kannattaa panostaa. Paremmassa kunnossa olevat ihmiset "maksavat itsensä takaisin" aikuisiällä, kun eivät kuormita terveydenhoitoa. Huonokuntoisista lapsista tulee huonokuntoisia aikuisia.

Kemin ei kannata "säästää" lapsia huonokuntoisiksi – liikkumattomuuden seuraukset  näkyvät vasta aikuisiässä. Tässä asiassa säästö ei aina säästä. Kemiläiset jalkapallo- ja muut urheiluseurat pitävät huolen siitä, että lapsia liikutetaan vielä enemmän ja isommilla harrastajamäärillä, kunhan olosuhteet ovat paremmalla mallilla kuin nyt.

Kirjoittaja toimii 6–8-vuotiaiden tyttöjen valmentajana.