Osa lapsista ja nuorista jää lähes kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Lopulta kohtaamme heistä pienen osan vaativan erityisen tuen monialaisten palveluidemme piirissä (Vaatu-toiminta).
Tie on ollut liian pitkä ja sattumanvarainen, kun he kiertävät järjestelmässä luukulta toiselle ohuin ohjein, vähäisin toimenpitein ja liian lyhytkestoisella tuen arviolla. Tuen saamisen viipyminen ja sen täsmällinen kohdistamattomuus turhauttaa ja rapisuttaa lapsen ja nuoren luottamusta aikuiseen tuottaen samalla yhteiskunnalle kallista häiriökysyntää. Palvelujärjestelmä ei saa myöskään tuottaa eriarvoisuutta.
Laajojen kansallisten asiantuntijatyöryhmien ja kattavan tutkimusperustaisen työn merkitys on kiistaton. Meillä on jo käytettävissä olennaisin tieto: “Tuen tarvitsijan polulla on liikaa risteyksiä, joissa odottaminen tai väärän reitin valinta voi tulla kalliiksi.”
Lapsi ja nuori ei voi odottaa, että seuraavalla pysäkillä hommat laitetaan kuntoon. Palvelut on monialaisesti rakennettava jokaiselle lapselle ja nuorelle yksilöllisiin tarpeisiinsa, ei sen mukaan mitä palveluita sattuu olemaan tarjolla.
On myös tunnistettava eri toimijatahojen erilaiset aikarytmit. Koulu sykkii syksystä kevääseen toisin kuin vaikkapa terveydenhuolto ja hoito, joiden toiminnan tulee kyetä vastaamaan tarpeeseen 24/7 ympäri vuoden. Koulun sekä hoito- ja tukiketjujen yhteisen työn tulee toimia asiakkaan näkökulmasta niin, että joku on “hereillä” aina.
Viranomaisnormisto edellyttää yksilöllisen tarpeen mukaisesti lapsen tilanteeseen välitöntä reagointia ja tukitoimien aloittamista. Opettaja, rehtori ja koulu eivät voi jäädä tilanteissa yksin, vaan tarvitaan ripeää yhteistä työtä toisten hallintokuntien ammattilaisten kanssa.
Tosin koulun oikeudet toimia ovat osin rajalliset esimerkiksi voimakkaasti käytöksellään oireilevan oppilaan kanssa. Tilanteen rauhoittumista yhä uudelleen odottava rehtori tai opettaja haluaa auttaa ja tukea, mutta nykytilanteessa se on usein lähes mahdotonta. Käytös on oire.
Nykyperuspalvelut eivät riitä turvaamaan kasvua, kehitystä, oppimista ja koulupolkua. Koulunkäynti kuuluu kaikille ja tarvittavat palvelut tulee integroida koulupolkua tukemaan. Meidän on toimittava enemmän yhdessä. Yhteiskunnassamme on aika tehdä konkreettisia johtopäätöksiä, jotka johtavat tekoihin sekä uusiin, yhteisiin, vaikuttaviin toimintamalleihin.
Tiina Mäenpää
apulaisrehtori, Elmeri-koulut
Anne Vierelä
johtava rehtori, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Terhi Ojala
hanke- ja koulutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Nina Ekqvist
koulunjohtaja, sairaalaopetusverkoston puheenjohtaja
Tiina Korpela-Liimatainen
johtava rehtori, Vaatu-työnyrkin puheenjohtaja, Valtion koulukodit