Lasten ja nuorten terapiatakuun valmistelu lausuntokierrosta varten oli jo loppumetreillä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), kun hallitus päätti kehysriihessä kumota perusterveydenhuollon kahden viikon hoitotakuun kiireettömään hoitoon pääsemiseksi.
Muun muassa Suomen Psykologiliitto pelkää nyt, että leikkaus hoitotakuusta voi vesittää terapiatakuun keskeisen tavoitteen hoidon nopeasta aloittamisesta.
Hallituksen esityksen mukaan terapiatakuun piiriin kuuluva hoito olisi aloitettava 28 päivän kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Psykologiliitossa katsotaan, että viive arviointiin pääsyssä voi olla liian pitkä, jos terapiatakuu sisältää ainoastaan hoidon, mutta ei selkeää määräaikaa hoidon tarpeen arviointiin.
– Siinä voi käydä niin, että oireet ehtivät vakavoitua odotusaikana, eivätkä perusterveydenhuollon lyhyet hoitojaksot enää riitäkään, vaikka olisivat saattaneet alun perin riittää, sanoo ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov Suomen Psykologiliitosta.
Hän uskoo ajatuksena olleen, että kahden viikon hoitotakuun puitteissa olisi tehty arvio, mutta nyt hallitus aikookin palauttaa kiireettömän hoidon hoitotakuun takaisin kolmeen kuukauteen.
Terapiatakuun tavoite on, että lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret saavat mielenterveyden ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa, nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
"Muitakin reittejä kuin terveysasema"
STM:n erityisasiantuntija Liisa Jokisen mukaan kehysriihen jälkeen tunnistettiin, että hoitotakuun kumoamisella on myös vaikutuksia lasten ja nuorten terapiatakuuseen.
Jokisen mukaan esitetyssä terapiatakuussa säädetään vain tietyn hoitomenetelmän aloittamisen enimmäisajasta, eikä hoitomenetelmän tarpeen toteaminen aina kytkeydy hoitoprosessin alkuun.
– Sinällään tunnistamme, että se voi viivästyttää sitä ensimmäisen hoitotapahtuman käynnistymistä, mutta se ei kuvaa kokonaisuudessa sitä, missä vaiheessa terapiatakuun piiriin kuuluva hoidon tarve todetaan.
Jokinen huomauttaa, että takuun piiriin pääsee myös muita reittejä kuin oman terveysaseman kautta, esimerkiksi opiskeluhuollolla ja lapsiperheiden sosiaalipalveluilla on tärkeä rooli.
– Niitä koskevassa lainsäädännössä on voimassa olevaa hoitotakuuta tiukemmat säädökset sille, miten nopeasti ensimmäisen tapaamisen pitää järjestyä. Se osaltaan turvaa myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteutumista.
Hallituksen esitykseen kerätään nyt lausuntokierroksella palautetta, tulisiko hoitotakuun kumoaminen huomioida lainsäädännössä.
– Sen arviointi tehdään kesällä, eikä siitä ole vielä mitään poliittisia päätöksiä.
Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa ensi vuonna.
"Kentän viestiä ei huomioitu"
Esimerkiksi opiskeluhuollossa vastaanotolle täytyy päästä seitsemässä koulun työpäivässä siitä, kun yhteydenotto tulee. Gergov peräänkuuluttaa selkeää aikamäärettä myös perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon terapiatakuuseen, jotta tilanne olisi yhdenmukainen kaikille lapsille ja nuorille riippumatta siitä, mitä kautta he palveluun ohjautuvat.
Hänen mukaansa mielenterveystyön ammattilaisten ja järjestöjen viesti tarvelähtöisyydestä ja yhdenvertaisuudesta oli yhdenmukainen, kun terapiatakuuta valmisteltiin ja kenttää kuultiin.
– On aika ikävää, että sitä ei tässä lausunnoilla olevassa esityksessä ole juurikaan huomioitu.
Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että etenkin perusterveydenhuollon osalta lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon saatavuus on puutteellista ja sen toteutumisessa on paljon alueellista vaihtelua.
Suomen Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov sanoo yhden keskeisen huolen liittyvänkin siihen, että hallituksen esityksen mukaan viisi yliopistosairaalaa päättäisivät yhdessä alueensa hyvinvointialueiden kanssa hoitomuodot, jotka lasten ja nuorten terapiatakuu kattaisi.
Se voi hänen mukaansa tarkoittaa viittä eri järjestelmää, ja myös sitä, että kaikki alle 23-vuotiaat, joilla todetaan mielenterveyteen liittyvä hoidon ja tuen tarve eivät pääsisikään terapiatakuun piiriin, jos heille ei sovi juuri ne tietyt, alueella käyttöönotetut hoitomuodot.
Gergovin mielestä lasten ja nuorten terapiatakuuta ei pitäisi sitoa tiettyihin oireisiin kohdentuviin menetelmiin.
– Koko esityksen pitäisi lähteä siitä, että siitä kun tarve todetaan on 28 päivää aikaa järjestää sellainen hoito, joka parhaiten soveltuu sen lapsen tai nuoren ja perheen tarpeisiin.
Terapiatakuun piiriin kuuluisi esityksen mukaan muun muassa perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioita ja varsinaista psykoterapiaa lyhempiä psykososiaalisia menetelmiä, jotka on tarkoitettu lievempien oireiden hoitoon ja häiriöitä ehkäisevään tukeen.
Ilman diagnoosia
Keskeinen lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite on vahvistaa perustason palveluiden hyvin varhaista tukea, joka olisi saatavissa ilman lääkärin diagnoosia, sanoo erityisasiantuntija Liisa Jokinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Esitetyssä lainsäädännössä takuun piiriin kuuluvia interventiota voi Jokisen mukaan antaa laaja skaala sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Interventio tarkoittaa hoitoa, jossa on selkeästi sovittu alku ja loppu ja tavoitteet.
– Vaikka ensisijaisesti sairaanhoitajista, lääkäreistä ja psykoterapeuteista on pulaa, tämän takuun piiriin kuuluvia interventioita voivat antaa myös kouluterveydenhoitajat ja -psykologit, koulukuraattorit ja muut sosiaalipalveluiden työntekijät.
Lisärahoitusta terapiatakuun toimeenpanoon osoitettaisiin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
