Mikä mahtaa olla voittava resepti kuukauden kuluttua käytävissä eduskuntavaaleissa, joista on tulossa Lapissa jännittävimmät vuosiin?
Tuskin sama, joka toimi valittaessa Lapin edustajaa ensimmäiseen nykymuotoiseen eduskuntaan 116 vuotta sitten.
Silloin ehdokas Matti Tervaniemi kirjoitti lehteen varta vasten vetoomuksen. Siinä hän toivoi, ettei kukaan tuhlaisi ääntään häneen.
Kittilän Kuivasalmen kylässä asuneen talonpojan perustelu oli koruton: "Taloudellisten asiain wuoksi olen estetty ottamasta wastaan edustajan tointa."
Ehkä äänestäjät eivät lukeneet Pohjois-Suomea, joka oli Kemissä ilmestynyt sanomalehti.
Suomalaista puoluetta jo vanhamuotoisilla valtiopäivillä edustanut Tervaniemi sai äänivyöryn Kittilässä ja synnyinpitäjässään Sodankylässä.
Maalisvaaleissa 1907 hänestä tuli Lapin vaalipiirin ensimmäinen kansanedustaja – voisiko sanoa, että vastahakoisesti.
Tulevista vaaleista kehkeytyy Lapissa monella tavalla historialliset.
Laskevan väkiluvun maakunta saa enää kuusi edustajaa. Se on vähemmän kuin koskaan nykymuotoisen vaalipiirin historiassa, joka alkaa vuodesta 1939.
Sitä ennen nykyinen Lappi oli jaettu vaaleissa kahtia. Useimmat äänestäjät ja läpimenneet kuuluivat Oulun pohjoiseen. Lapin (Lapinmaan) vaalipiiristä, jonka eteläraja kulki Muoniosta Kittilän ja Sodankylän kautta Pelkosenniemelle ja Savukoskelle, valittiin aina vain yksi, ensimmäisenä Tervaniemi.
Vaalivuonna 1966 Lapissa oli nykyiseen verrattuna keskisuuren kaupungin verran enemmän asukkaita: yhteensä noin 220 000.
Silloin Lapin vaalipiirin valta nousi huippuunsa, kymmeneen edustajaan. Keskusta ja SKDL veivät kumpikin neljä paikkaa.
Nyt vallan vanhoista linnakkeista ei ole paljon jäljellä.
Kannatusvuodosta kärsivä keskusta saa olla tyytyväinen kahteen paikkaan, olkoon että sen ehdokaslista on Lapissa puolueista nimivahvin: kaksi istuvaa edustajaa, maakuntajohtaja, suurimman kaupungin hallituksen puheenjohtaja, eurovaalien lappilainen ääniharava. Ja Paavo Väyrynen.
Vasemmistoliitossa ainoan edustajan Markus Mustajärven luopuminen sähköistää tilannetta. Kova kärki puuttuu.
Kuukausi ennen h-hetkeä vaaliasetelmat ovat Lapissa aidosti auki oikealta vasemmalle. Se voi kantaa äänestysprosentin pitkästä aikaa yli 70:n.
On jänniä vaaleja ollut ennenkin.
Vuonna 1945 Kemijärven Tohmon äänestysalueen vaaliluettelo oli kateissa vielä toista viikkoa vaalien jälkeen. Kun se löytyi, kemijärveläinen poromies ja laivuri Matti Lahtela kiri maalaisliiton jäsentenvälisissä kansanedustajaksi ohi Janne Koivurannan.
Toisen polven kansanedustaja Olavi Lahtela jäi politiikan historiaan kaikkein traagisimmalla tavalla: hän tuupertui suuren salin puhujapönttöön vuonna 1968.
Lappilainen edustaja on saanut myös kuolemantuomion, muilutettu Venäjälle ja noussut koko Suomen suhteelliseksi ääniharavaksi. Niistäkin hetkistä kertoo juttusarjamme Vaaleista vaaleihin, joka alkaa Lapin Kansan verkossa tänään.
Kirjoittaja on toimittaja.