Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lappiin tar­vi­taan maa­kun­ta­kaa­va oh­jaa­maan tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mis­ta

Kirjoittajan mielestä Lapin tuulivoimarakentamisen kokonaiskuva ei ole nyt kenenkään näpeissä. Kesällä 2022 rakennettiin tuulivoimapuistoa Kemijärven Nuolivaaraan.
Kirjoittajan mielestä Lapin tuulivoimarakentamisen kokonaiskuva ei ole nyt kenenkään näpeissä. Kesällä 2022 rakennettiin tuulivoimapuistoa Kemijärven Nuolivaaraan.
Kuva: Iiro Kerkelä

Olen huolestunut tuulivoimarakentamisen tilasta Lapissa kokonaiskuvan ja -käsityksen puuttumisen vuoksi.

Lapissa ei ole maakuntakaavaa, joka ohjaisi isojen tuulivoimahankkeiden rakentamista. Lapin liitto on toteuttanut Lapin tuulivoimaselvityksen (2022), mutta mitään juridista asemaa sillä ei ole. Parhaillaan on käynnissä jatkohanke 2023–2024, mutta tämänkään tuloksia ei ymmärtääkseni maakuntakaavoihin tule.

Esimerkiksi Kainuussa kaikki yli kymmenen tuulivoimalan hankkeet pitää olla maakuntakaavassa. Sitä pienemmät hankkeet kunnat voivat itse päättää. Pohjois-Pohjanmaalla seudullisesti merkittävän hankkeen raja tulee olemaan seitsemän voimalaa, mikä on sama kuin Pohjois-Savossa jo tällä hetkellä. Kaikki sitä suuremmat hankkeet tulee olla maakuntakaavassa.

Lapissa kuntien päättäjillä on valta – ja toivottavasti myös vastuu, viisaus ja ymmärrys – päättää jopa useiden kymmenien tuulivoimaloiden sijoittamisesta kunnan alueelle itsenäisesti. Miksi ja minkä tahon toimesta Lapissa on tehty päätös, että tuulivoimarakentamista ei pyritä mitenkään ohjaamaan maakuntakaavalla ja tarkastelemaan maakunnallisesti, vaan jokainen Lapin kunta katsoo tilannetta vain omien kunnanrajojensa sisältä?

Huomionarvoista on, että suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat usein kuntien reuna-alueilla. Kuka katsoo pitkällä 10–20 vuoden perspektiivillä tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutukset ekologialle – linnusto mukaan lukien – lajien viherverkostoille, luonnon pirstoutumiselle, maisemalle, poronhoidolle, matkailulle, virkistyskäytölle ja paikallisille ihmiselle? Pelkäänpä, että Lapissa ei tällä hetkellä kukaan.

Yksittäisissä hankkeissa yhteisvaikutusten arviointi tulee tehdä osana ympäristövaikutusten arviointia (yva). Tällöin katse on pääpainotteisesti yhdessä hankkeessa. Tuulivoimayhtiöiden intressit markkinatalouden mekanismien ohjaamassa paineikkaassa kilpailutilanteessa ovat luonnollisesti muualla. Elyn virkahenkilöt tarkistavat, että yva täyttää lait ja pykälät, mutta ei heidänkään tehtävänsä ole tehdä laajempaa kokonaissuunnitelmaa Lapin tuulivoimakehitykselle.

Näen, että tuulivoimarakentamisen kanssa pitää hiljentää tahtia. Lappiin pitää tehdä 10–20 vuoden tuulivoimamaakuntakaava, jossa kymmenen tuulivoimalan tai sitä suuremmat hankkeet katsotaan kokonaisuutena. Sitä pienemmät tuulivoimahankkeet kunnat voisivat itse päättää.

Olennaista on, että suuret hankkeet ja erityisesti lukuisten hankkeiden yhteisvaikutukset tarkastellaan yhdessä lappilaisten kanssa sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävästi – ei vain kuntakohtaisesti taloudellisesti kestävästi. Tämä on Lapin liiton tehtävä, ja tähän kuntien tulee sitoutua koko Lapin etua ajatellen.

Kirjoittaja on maantieteilijä, FT.