Syksyllä 1943 korsuissa ja juoksuhaudoissa vietettiin junnaavaa asemasotaa. Kotirintamalla ruokaa oli niukasti ja sitä säännösteltiin. Saksa piti Suomea talutusnuorassaan elintarvikelaivoillaan, joita se lähetti Itämeren yli niin kitsaasti, ettei ruokaa kyetty varastoimaan maahan kuin viikoiksi.

Samaan aikaan maailmansodan kulisseissa tunnusteltiin, miten Suomi voisi irrottautua natsi-Saksasta ja säilyttää silti itsenäisyytensä. Näihin salaisiin neuvotteluihin on perehtynyt Henry Oinas-Kukkonen, joka on historiantutkija Oulun yliopistossa.

– Suurvallat pelasivat isoa peliä. Suomi oli hankalassa saumassa Saksan ja Neuvostoliiton pihdeissä. Jos maa olisi onnistuttu irrottamaan sodasta, myös sodanjälkeinen historia olisi epäilemättä ollut toisenlainen, hän sanoo.

Puna-armeija löi saksalaiset talvella 1942–43 Stalingradissa ja Suomen valtiojohdolle kävi selväksi, että Saksan käy kehnosti.