SSAB:n suuri, jopa 4,5 miljardin euron investointi fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi suuntautui Ruotsin Luulajaan Raahen sijasta. Päätökselle on monia perusteluja. Yksi on Pohjois-Ruotsin ylimääräinen vesivoima. Sähkö on siellä halpaa Ruotsin sähkömarkkinajärjestelmän ja ylituotannon takia.
Ruotsissa on neljä sähkömarkkina-aluetta, joiden hinnat eroavat toisistaan. Järjestelyllä on merkittäviä aluekehitysvaikutuksia.
EU käyttää Suomen aluekehitykseen miljardeja euroja, ja eri tahot vielä oman osuutensa. Julkinen talous on kriisissä ja EU:n tulisi kohdentaa kaikki liikenevät resurssit puolustuksen kehittämiseen. Ei ole odotettavissa, että perinteisiä instrumentteja olisi tulossa lisää. Paine niiden vähentämiseen on kova.
Sähkömarkkinoiden ohjaamisella tehty aluekehityspolitiikka ei tarvitse julkista rahaa. Riittäisi, että päätettäisiin alueiden muodostamisesta. Se ei paljon resursseja niele.
Muodostettavilla alueilla hinnan tulisi määräytyä markkinoiden mukaan. Niillä pitäisi tuotannon ja kulutuksen olla oikeassa suhteessa. Aluekehitysvaikutus syntyisi siitä, kun alueiden sähkön hinnat eriytyisivät.
Miten uudistus vaikuttaisi? Hinnanmuodostus muuttuisi paikallisemmaksi. Lapissa hinta laskisi ja vetäisi energiaintensiivisiä toimintoja pois ruuhka-Suomesta. Etelässä se vaatisi ehkä lisäämään omaa tuotantoa ja kasvattamaan sen tehokkuutta.
Alueellinen hinnanmuodostus vähentäisi siirtoverkon kuormitusta ja sen investointitarpeita. Kannattaisi pyrkiä tasapainottamaan kulutusta ja tuotantoa paikallisesti. Tällä olisi myös merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta.
Aluekehitysvaikutus tulisi siitä, että ruuhka-Suomen ulkopuolella sähkö olisi halvempaa ja kannustaisi energiaa vaativaa teollisuutta sijoittumaan sinne.
Ongelmallista on asiasta päättäminen. Suuri osa väestöstä asuu alueella, missä riski sähkön hinnan nousemiseen on suuri. Alueiden rajauksella siihen voisi vaikuttaa. Samoin Norjan mallilla, missä laki määrittää yksityisille sähköstä noin neljän sentin kwh-hinnan.
Vain elinkeinoelämä Norjassa elää pörssisähkön mukaan. Tämä suosii ruuhkaseuduilla asuvia. Aikaa myöden markkinat aina pyrkivät tasaamaan liiallisia eroja.
Useampi sähkömarkkina-alue tasapainottaisi alueellista kehitystä, varmentaisi datakeskusinvestointeja, ohjaisi investointeja järkevämmin ja vähentäisi tarpeettoman siirtokapasiteetin rakentamista.