Pääkirjoitus: Lapin kes­kus­ta­joh­don on poh­dit­ta­va, onko Väy­ry­ses­tä enemmän haittaa vai hyötyä eh­dok­kaa­na – tilanne on puo­lueel­le nolo ja kiu­sal­li­nen

kolumni: Mies, sinäkin voit ra­ken­taa uran, säi­lyt­tää poi­ka­ni­me­si ja olla vahva it­se­näi­nen mies – muista vain roolisi hei­kom­pa­na su­ku­puo­le­na

Pääkirjoitus

Lappi hou­kut­te­lee asuin­paik­ka­na

-
Toimituksesta

Nyt se ihme on sitten tapahtunut. Viime vuonna Lappi sai muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran sitten vuoden 1962, kun taas Uusimaa koki muuttotappiota ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Positiivista on myös se, että suurin osa Lappiin muuttavista on työikäisiä ihmisiä, joita on jo pitkään yritetty houkutella Lappiin osaajapulan torjumiseksi. Itse en tosin koe uutista mitenkään yllättävänä, vaikka vuosikaudet onkin puhuttu huolestuneina väkiluvun vähenemisestä pohjoisessa. En voi kuvitella parempaa paikkaa asua kuin Lappi, ja ihmettelin vain, milloin muutkin huomaavat saman.

Kaupungistumista on pidetty jo pitkään tulevaisuuden ainoana mahdollisena suuntana, mutta muuttoliikkeen yllättävä kääntyminen Uudeltamaalta kohti maakuntia kertoo arvojen voivan muuttua nopeastikin. Ilmiö ei myöskään ole välttämättä jäämässä vain yhden vuoden tilastoerikoisuudeksi, sillä keväällä toteutettu muuttajapotentiaalia kartoittanut tutkimus kertoi, että entistä useampi on kiinnostunut Lappiin muuttamisesta.

Korona-ajalla on ollut suuri vaikutus muuttoliikkeeseen, kun toisaalta etätyön teko on lisääntynyt, ja toisaalta ihmisten arvostus väljää ja luonnonläheistä asumista kohtaan on entisestään kasvanut. Vapaa-aikaan ja elämänlaatuun liittyvät syyt ovat nousseet tärkeämmiksi, ja näissä Lappi on vahvoilla. Ajattelu on ehkä kääntynyt niin, että miksi käydä vain lomailemassa viihtyisässä ympäristössä, kun siellä voisi asua pysyvästikin.

Vaikka Lapin vetovoima on kasvanut poikkeustilanteen aikana reilusti, on Lappiin muuttojen määrä ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan. Erona aikaisempaan on nyt kuitenkin se, että suurempien matkailukuntien lisäksi muuttovoittoa saivat myös monet Lapin pienet kunnat.

Itse etelästä pohjoiseen muuttaneena näkisin, ettei kyse ole niinkään paljon arvojen muuttumisesta, kuin enemmänkin siitä, että ihmisten tietoisuus erilaisista vaihtoehdoista on kasvanut.

Epäilen myös vahvasti, että osasyynä pienempien paikkakuntien houkuttelevuuteen on nykyinen kaupunkisuunnittelu. Viime vuosina kaupunkien suunnittelussa on korostunut ajatus kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Käytännössä tämä on tarkoittanut viher-, ja ulkoilualueiden ottamista asumisen käyttöön, ja sitä kautta lähiluonnon katoamista. Omassakin synnyinkaupungissani asukkaat ovat katselleet surullisina lähimetsän kaatumista toisensa jälkeen rakentamisen tieltä, ja olen kuullut monien suunnittelevan muuttoa pois ulkoilualueiden ja rauhan kadotessa. Suomalaiset eivät yleisesti ottaen halua asua tiiviisti betoniviidakoissa ja tornitaloissa, vaan kaipaavat tilaa ja luontoa ympärilleen. Lapissa vielä riittää molempia. Toivottavasti näin on tulevaisuudessakin.


Miksi käydä vain lomailemassa Lapissa, kun siellä voi asua pysyvästikin.