Lapin talvimatkailun ennen näkemätön menestyskulku näkyy konkreettisesti Rovaniemen lentoasemalla. Se ohitti viime vuonna matkustajamäärältään ensimmäistä kertaa Oulun ja nousi Suomen toiseksi suurimmaksi lentokentäksi (LK 12.1.). Saavutusta voidaan pitää hämmästyttävänä, sillä vajaan 65 000 asukkaan Rovaniemi on maamme 17. suurin kaupunki, kun reilun 210 000 asukkaan Oulu löytyy samalta listalta sijalta viisi.
Lapissa eletään parhaillaan kaikkien aikojen matkailutalvea, mikä on näkynyt Rovaniemen lisäksi Kittilän ja Ivalon lentokentillä. Kansainvälisiä reittilentoja on avattu pohjoisen kaikille pääkentille ennätysmäärä.
Rovaniemeltä on päässyt talven aikana suoralla lennolla yhteensä 24 kohteeseen eri puolille Eurooppaa. Oulun lentoliikenne on lähinnä kotimaista ja suuntautuu pääasiassa Helsinki-Vantaalle. Suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä on vain yksi, Saksan Müncheniin. Kun Rovaniemen kentällä matkustajamäärä kasvoi viime vuonna reilulla 20 prosentilla – 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan – Oulussa matkustajien määrä laski, kiitos vähentyneen liikematkustamisen.
Vilkkaimpina päivinä Rovaniemen lentokentälle on tullut 40 lentoa. Lentoasemalla on ollut matkustajia yhtä aikaa jopa seitsemältä lennolta. Tämä on aiheuttanut ruuhkia, sillä Rovaniemen lentoasema on kooltaan hieman Oulun asemaa pienempi. Rovaniemen kenttää ollaankin hakemassa kansainvälisen slot-koordinaation piiriin, jolloin Rovaniemen lennolle on varattava saapumis- ja lähtöaika etukäteen. Näin on toimittu tähän asti Suomen kentistä vain Helsinki-Vantaalla.
Tosin Rovaniemellä ruuhkat ovat vain ajoittaisia. Todella vilkkaita päiviä on kymmenen vuodessa ja vilkkaitakin vain parikymmentä, mikä kertoo karua kieltä Lapin matkailun kausiluontoisuudesta.
Matkailun ympärivuotisuutta on pidetty jo pitkään Lapin kohtalonkysymyksenä. Jos turismi tarjoaisi työtä ympäri vuoden talven lailla, moni etelän sesonkityöläinen jäisi pohjoiseen ja perustaisi perheen tänne. Tämä voisi kääntää maakunnan väestökehityksen kasvu-uralle, eikä se tekisi matkailullekaan huonoa – investointeja olisi kannattavampaa toteuttaa ja työvoimaa olisi helpompi saada.
Lapin vuotuinen matkailutulo on ylittänyt jo 1,5 miljardin euron rajan. Kolme euroa neljästä tulee kansainvälisiltä matkailijoilta. Matkailuelinkeino työllistää suoraan tai välillisesti 15 000 lappilaista.
Kasvun rajat alkavat tulla vastaan talvimatkailun osalta, mutta kolmen muun vuodenajan kohdalla ei voida puhua ruuhkista. Kun lumet sulavat, kansainvälisten turistien määrä romahtaa ja Lapin reilusta 100 000 turistipetipaikasta iso osa jää tyhjilleen.
Miksi yötön yö ei myy yhtä hyvin kuin revontulet? Tätä on pohdittu pohjoisessa koko 2000-luvun ajan. Tyhjentävää vastausta etsitään edelleen.
Lappi on hyötynyt 2000-luvun kansainvälisestä matkailutrendistä, joka suosii turvallisuutta, rauhaa, puhtautta, aitoutta, laatua ja luontoa. Ne kaikki löytyvät myös Lapin kesästä, joten kesämatkailun kasvulle ei pitäisi olla esteitä. Sitä paitsi ilmastonmuutoksen on ennakoitu lisäävän matkailua pohjoiseen, kun etelän väki lähteä etsimään viilennystä sietämättömän kuumiin kesiinsä.
Ympärivuotisuus on Lapin matkailustrategian tärkein tavoite, josta on pidettävä tiukasti kiinni. Kesämatkailun brändääminen ja tuotteistaminen on avain entistä kestävämpään Lapin matkailuun.
Samaan aikaan kun Lapin kansainvälisessä talvimatkailussa on rikottu ennätyksiä, Suomen kansainvälinen matkailu on polkenut paikallaan. Rekisteröidyt yöpymiset ovat pysytelleet jo vuosia 6–7 miljoonassa, eikä tätä selitä pohjoinen sijaintimme – Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kaukana edellämme ja jopa piskuinen Islanti hengittää niskaamme. Suurin syy matkailulliseen anemiaamme löytyy Suomen kesästä, joka ei myy maailmalla. Miksei?