Pääkirjoitus

Lapin mat­kai­lu­ala ei tule toimeen ilman ul­ko­maa­lais­ta työ­voi­maa – maa­han­muut­to­sään­tö­jen tiu­ken­ta­mi­nen ja avoimen ra­sis­ti­set puheet syövät alan hou­kut­te­le­vuut­ta

Pääkirjoitus // 7.8.2023

Lapin matkailuala valmistautuu täyttä häkää tulevaan talveen.

Ennusmerkit lupaavat hyvää. On jo arvioitu, että ainakin Rovaniemellä kaikki määrälliset matkailuennätykset tullaan murskamaan ensi talvikaudella.

Turistien kasvava virta on matkailualalle ilon aihe, mutta myös suuri haaste.

Yksi kriittisistä kysymyksistä on, mistä ala saa kaiken tarvitsemansa kausityövoiman.

Lapin matkailuala on jo pitkään ollut riippuvainen ulkomaalaisista työntekijöistä.

Kaikki viittaa siihen, että riippuvuussuhde vain syvenee.

Ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan etenkin matkailualan suorittavassa portaassa, kuten safarioppaina.
Ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan etenkin matkailualan suorittavassa portaassa, kuten safarioppaina.
Kuva: Jussi Leinonen

Matkailu- ja majoitusyritykset sekä hotellit ovat jo aloittaneet työntekijöiden rekrytoinnin talveksi. Työntekijöitä haetaan entistä enemmän ulkomailta.

Tähän on parikin syytä.

Ensinnäkin suomalaisia työntekijöitä on niin vähän, että heitä ei mitenkään riitä kaikille yrityksille.

Toisekseen osa töistä on sellaisia, että ne eivät yksinkertaisesti kelpaa suomalaisille.

Etenkin suorittavan portaan avoimiin työpaikkoihin tulee vain niukasti hakemuksia kotimaasta, mutta sitäkin enemmän ulkomailta.

Matkailualalla käydään kovaa kilpailua työvoimasta. Kilpailussa pärjäävät ne yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen pisimmät pestit ja parhaat edut.

Asunnon löytäminen matkailusesongin ajaksi on erittäin vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on ulkomaalaisille, jotka tulevat Lappiin töihin.

Siksi osa yrityksistä järjestää kausityöntekijöille majoituksen.

Myös heti alkukaudesta alkava ja koko sesongin kestävä työ on valttikortti, jolla voi houkutella työvoimaa.

Tulevaisuudessa työntekijöiden rekrytointia voivat vaikeuttaa myös muut kuin vain käytännön tekijät.

Nokian toimitusjohtaja Peter Lundmark otti heinäkuussa tiukasti kantaa Suomessa velloneeseen rasismikeskusteluun (STT 20.7). Hänen mukaansa on tärkeää huolehtia, että työperäistä maahanmuuttoa kehitetään, ja että rasismikeskustelu ei saa heikentää Suomen maakuvaa.

Myös OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on kantanut huolta rasismikeskustelusta (HS 24.7.).

Nokian ja OP:n tavoittelemat korkeasti koulutetut ulkomaalaiset työntekijät ovat eri joukkoa kuin se, josta Lapin matkailun kausityöntekijät rekrytoidaan.

Työntekijöiden houkuttelemisessa Suomeen Lapin matkailuyritykset, finanssiala ja teknologiayritykset istuvat kuitenkin samassa veneessä.

Jos ulkomaalaisen työntekijän tulo Suomeen tyssää byrokratiaan ja käytännön järjestelyihin, yritys kuin yritys on pulassa.

Samoin käy, jos avoimen rasistiset puheet saavat aikaan sen, että Suomeen ei haluta tulla ulkomailta töihin.

Lapin matkailualalla eikä koko Suomella ole varaa kumpaankaan esteeseen.

P.S.

Lapissa on tänä kesänä todettu jo viisi puutiaisaivokuumetapausta. Niillä kaikilla on yhteys Simoon ja Kemin eteläosiin. Paras suoja punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan on rokote. Epidemia-alueella asuville ja siellä pitkiä aikoja viettäville se on ilmainen. Myös niiden, jotka käyvät seudulla säännöllisesti esimerkiksi marjastamassa, kannattaa vakavasti harkita rokotteen ottamista. Taudin vakavin, onneksi myös harvinaisin, muoto voi johtaa halvaantumiseen ja äärimmillään kuolemaan.