Onnettomuudet: Auto suistui tieltä ja pyöri useita kertoja katon kautta ympäri Ro­va­nie­mel­lä

Sää: Joko talvi yl­lät­ti, missä kulkee Lapin lu­mi­ra­ja? Lähetä meille sää­ku­va­si

Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos : Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Lapin kul­lan­mu­rut ke­hit­tää uu­den­lais­ta yh­teis­työ­tä museon ja tai­tei­li­joi­den välille

Mira Kankaanranta (takarivi vasemmalla), Ristomatti Myllylahti, Milla Aska, Noora Ylipieti, Juho Könkkölä (edessä vasemmalla) ja Johannes Heikkilä pitivät Lapin Kullanmurut -hanketta erittäin onnistuneena.
Mira Kankaanranta (takarivi vasemmalla), Ristomatti Myllylahti, Milla Aska, Noora Ylipieti, Juho Könkkölä (edessä vasemmalla) ja Johannes Heikkilä pitivät Lapin Kullanmurut -hanketta erittäin onnistuneena.
Kuva: Suvi Pirinen

Aineen taidemuseon Lapin kullanmurut -hanke lähti halusta tukea nuoria, pohjoiseen liittyviä kuvataiteilijoita, ja tuoda heitä työskentelemään Lappiin. Tarkoituksena oli myös kehittää vuorovaikutusta museon ja taiteilijoiden välillä. Taiteilijaresidenssi- ja näyttelyhanke alkoi syyskuussa 2020 ja huipentui 10.6.2021 avattuun ryhmänäyttelyyn.

Hankkeeseen kutsutut kuusi nuorta kuvataiteilijaa Juho Könkkölä, Mira Kankaanranta, Ristomatti Myllylahti, Milla Aska, Johannes Heikkilä ja Noora Ylipieti liittyvät jokainen eri tavoin pohjoiseen: joko sukujuurten, opiskelujen tai synnyinseudun kautta. Taiteilijat asuivat kukin vuorollaan Aineen taidemuseon vieressä sijaitsevassa Viippola-residenssissä kuukauden ajan, jonka päätteeksi jokainen taiteilija piti yksityisnäyttelyn. Aineen taidemuseon kesänäyttely kokoaa kaikkien kuuden tekijän taideteokset saman katon alle.

Milla Kankaanranta: Katoavat kasvot 2-4. Residenssijaksolla Kankaanranta työsti teoksiaan tussimusteella, akvarelleilla ja öljypastelleilla.
Milla Kankaanranta: Katoavat kasvot 2-4. Residenssijaksolla Kankaanranta työsti teoksiaan tussimusteella, akvarelleilla ja öljypastelleilla.
Kuva: Suvi Pirinen

Ainutlaatuinen hanke

Näyttelyn tuottaja Amanda Hakoköngäs

Aineen taidemuseolta kertoo, että hanke on taidemuseon historiassa todella ainutlaatuinen.

–Taidenäyttelyä tehdessä on täysin poikkeuksellista, että taiteilija asuu kuukauden taidemuseolla. Yleensähän taidemuseon tehtäväksi jää kasata näyttely valmiista taideteoksista. Eli tämä on ollut paljon tiiviimpää yhteistyötä taiteilijoiden kanssa kuin yleensä. Oli jännittävää myös taidemuseolle kokeilla tällaista, se on tuonut meillekin uudenlaista inspiraatiota.

Kaikki taiteilijat olivat erittäin tyytyväisiä mahdollisuuteen työskennellä residenssissä. Erityisesti hyvät ja valoisat tilat, sekä työskentelyrauha saivat kehuja.

–Residenssi oli paikkana kiinnostava ja hiljainen. Puitteet olivat erittäin hyvät. Minulla ei ole ennen ollut isoa työtilaa, joten se on itsessään jo ohjannut tekemistä, Ristomatti Myllylahti kertoo.

Kaikki taidemuseon fasiliteetit olivat taiteilijoiden käytössä residenssijaksolla, ja he saivat myös työskentelypalkkion sekä näyttelykorvauksen. Taiteilijoiden mukaan tämä toi tunteen arvostuksesta, sekä antoi mahdollisuuden keskittyä rauhassa taiteen tekemiseen.

Noora Ylipieti oli maalannut sataosaisesta maalausinstallaatiostaan puolet etukäteen ja puolet residenssijakson aikana. Hän koki että pystyi rauhallisten työskentelytilojen ansiosta olemaan erityisen tuottelias.

–Tämä hanke oli kyllä huipputason ammattitaidolla toteutettu, todellakin täyden kympin juttu, hehkuttaa Ylipieti.

Juho Könkkölän origamiteokset ovat todella yksityiskohtaisia. Jokainen teos on taiteltu yhdestä neliönmuotoisesta paperiarkista ilman leikkaamista tai liimaamista. Lopullisissa teoksissa on satoja taitoksia, ja niiden suunnittelutyö vie useita kuukausia.
Juho Könkkölän origamiteokset ovat todella yksityiskohtaisia. Jokainen teos on taiteltu yhdestä neliönmuotoisesta paperiarkista ilman leikkaamista tai liimaamista. Lopullisissa teoksissa on satoja taitoksia, ja niiden suunnittelutyö vie useita kuukausia.
Kuva: Suvi Pirinen

Näyttelyitä museoseinien ulkopuolella

Residenssijakson päätteeksi pidetyt yksityisnäyttelyt eivät nekään olleet aivan perinteisellä tavalla toteutettuja, sillä museotilojen sijaan näyttelyt järjestettiin ympäri Torniota. Näyttelyiden tarkoituksena oli elävöittää kaupunkikulttuuria, sekä tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät yleensä käy taidenäyttelyissä.

–Laajasti kävi todella erilaisia ihmisiä. Myös tilat herättivät kiinnostusta, ja sisään saattoi poiketa helposti sellaisiakin ihmisiä, joille galleriakulttuuri ei ole tuttua, ja jotka eivät välttämättä uskaltautuisi taidemuseoon sisälle. Mielenkiintoista oli se yllätysmomentti, kun ihmiset eivät välttämättä tienneet mihin olivat tulossa. Siinä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä, kuten kenelle me näitä taidenäyttelyjä teemme, ja kenelle niitä ehkä pitäisi tehdä, Hakoköngäs pohtii.

Taiteilijoille erilaiset näyttelytilat toivat uudenlaisia haasteita, mutta myös uusia oivalluksia.

–Oma näyttelytilani oli entinen kampaamo, ja näyttelyä kootessani löysin irtoripsiä seinältä. Lisäsin ne sitten osaksi näyttelyä, Ylipieti kertoo.

Ristomatti Myllylahden näyttelytila levittäytyi Rajalla-kauppakeskuksen yläkertaan. Ensin hän piti tilaa haastavana, mutta päätti sitten tehdä teokset tilaa varten.

–Ensin mietin mitä kauppakeskukseen voisi tuoda lisää, mitä siellä ei yleensä ole. Kehitin sitten hahmon ja sille tarinan. Käytin myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Tein esimerkiksi videon, joka sai inspiraation kauppakeskuksen mainostauluista. Kokonaisuutena installaatio on myös kommentti kauppakeskusta kohtaan; kuinka se on samaan aikaan kevyt ja viihdyttävä, mutta myös tavallaan synkkä, Myllylahti selittää.

Luxury Aineen taidemuseossa. Ristomatti Myllylahden alunperin Rajalla-kauppakeskuksen suureen tilaan tehty installaatio on nyt rakennettu uudelleen pienempää tilaa varten.
Luxury Aineen taidemuseossa. Ristomatti Myllylahden alunperin Rajalla-kauppakeskuksen suureen tilaan tehty installaatio on nyt rakennettu uudelleen pienempää tilaa varten.
Kuva: Suvi Pirinen

Wihuri mahdollisti

Lapin kullanmurut hankkeen toteutuminen oli mahdollista Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuen ansiosta. Aineen taidemuseo on valittu rahaston alueelliseksi kummimuseoksi vuosiksi 2020 ja 2021. Tukimuodon tarkoituksena on tarjota museoille mahdollisuus tehdä uusia kokeiluja ja toteuttaa unelmiensa projekteja niukkojen määrärahojen ulkopuolella.

Amanda Hakoköngäs kertoo, että projektin myötä alettiin pohtia syvällisemminkin mitä pieni taidemuseo voisi olla.

–Ainakin kohtaaminen ja dialogi ovat jotain, mitä haluamme pitää mukana tulevaisuudessakin.

Lapin kullanmurut yhteisnäyttely on esillä Aineen taidemuseossa 12.9.2021 asti.

Noora Ylipietin sataosaisessa Vulnerability-teoksessa toistuu vampyyriteema. Ylipieti hakee inspiraatiota yllättävistäkin paikoista, kuten Tosi-TV:stä, fantasiasarjoista ja naisten viihdekirjallisuudesta.
Noora Ylipietin sataosaisessa Vulnerability-teoksessa toistuu vampyyriteema. Ylipieti hakee inspiraatiota yllättävistäkin paikoista, kuten Tosi-TV:stä, fantasiasarjoista ja naisten viihdekirjallisuudesta.
Kuva: Suvi Pirinen
Tästä on kyse

Lapin kullanmurut

Aineen taidemuseo Torniossa on valittu Jenny ja Antti Wihurin rahaston alueelliseksi kummimuseoksi vuosien 2020 ja 2021 ajaksi.

Rahaston tuella taidemuseo tuotti Lapin kullanmurut taiteilijaresidenssi- ja näyttely hankkeen, jolla tuetaan nuorten taiteilijoiden työskentelyä pohjoisessa.

Taiteilijat ovat: Juho Könkkölä, Mira Kankaanranta, Ristomatti Myllylahti, Milla Aska, Johannes Heikkilä ja Noora Ylipieti.

Taiteilijat asuivat ja työskentelivät kuukauden ajan Aineen taidemuseon Viippola-residenssissä. Residenssijakson päätteeksi kukin taiteilija piti yksityisnäyttelyn.

Näyttelyt järjestettiin ympäri Torniota. Näyttelyitä oli muun muassa vanhalla Raatihuoneella, tyhjissä liikehuoneistoissa, vanhassa Avelan talossa ja Rajalla-kauppakeskuksesa.

Kaikkien residenssitaiteilijoiden yhteisnäyttely on esillä Aineen taidemuseossa 11.6.-12.9.2021