Tunteet ovat käyneet kuumina Meri-Lapissa sen jälkeen, kun Lapin hyvinvointialueen valtuusto päätti synnytystoiminnan lopettamisesta Länsi-Pohjan keskussairaalassa tiukan äänestyksen jälkeen. Tappion sulattelun sijasta osa alueen päättäjistä on jo käynnistellyt vastatoimia muuta Lappia ja erityisesti Rovaniemeä kohtaan.
Vihreä ryhmä jätti Kemin kaupunginvaltuustolle maanantaina aloitteen, missä kaupunkia pyydetään tekemään selvitys hyvinvointialueen vaihtamisesta Lapista (Lapha) Pohjois-Pohjanmaahan (Pohde).
Samankaltaista liikehdintää on ollut muissakin alueen kunnissa, kuten myös Meri-Lapin kuntien edunvalvontaa koordinoivassa kehittämiskeskuksessa. Sen toimintaa johtavassa seutuhallituksessa on jo ehditty keskustella asiasta ja päätöksiäkin harkitaan (LK 29.2.). Sote- suunnan vaihtaminen "Rovaniemeltä Ouluun" keskusteluttaa päättäjien lisäksi myös tavallisia merilappilaisia.
Meri-Lapin kunnissa nähdään yleisesti, että Lapin aluevaltuuston Länsi-Pohja-päätökset ovat ristiriidassa Meri-Lapin alueen edun kanssa. Alueella koetaan, ettei muu Lappi ja erityisesti Rovaniemi kuuntele Meri-Lappia riittävästi, vaikka kyse on maakunnan johtavasta teollisuuskeskuksesta, missä on lähes yhtä paljon asukkaita kuin maakunnan hallinnollisessa pääkaupungissa Rovaniemellä.
Perämeri yhdistää Oulua ja Meri-Lappia, ja Oulu onkin ollut vanhastaan Rovaniemeä luontaisempi asioimissuunta merilappilaisille. Tämä sekä sukupolvilta toisille siirtynyt, mystinen Rovaniemi-vastaisuus selittävät pitkälle sen, miksi paikallisten katseet ovat kääntyneet tässäkin asiassa Oulun suuntaan.
Meri-Lapissa uskotaan, että synnytystoimintojen ja päivystysaikaisten leikkausten siirtäminen Länsi-Pohjan keskussairaalasta Lapin keskussairaalaan on vasta alkua negatiiviselle muutokselle ja pelätään, että moni muukin palvelu siirtyy ennen pitkää Kemistä Rovaniemelle.
Lapin aluevaltuusto pääsi äsken sopuun säästöohjelmasta, jolla on määrä leikata alueen vuotuisia menoja pysyvästi kymmenellä prosentilla eli lähes sadalla miljoonalla eurolla parissa vuodessa. Vielä ei tiedetä sitä, mistä säästöt konkreettisesti otetaan – Länsi-Pohjan sairaalan synnytyksiä lukuun ottamatta. Aluevaltuutettujen on määrä päättää yksityiskohtaisemmista säästökohteista huhtikuuhun mennessä.
Aika näyttää, onko Meri-Lapin irtiotossa kyse enemmän pettymyksen purkamiseen liittyvästä uhosta kuin todellisista aikeista. Mahdollinen Pohde-liitos ei ole pelkkä ilmoitusasia, vaan pitkä ja monimutkainen prosessi, missä vaihtuisi sote-alueen lisäksi maakunta. Siitä päättää loppupelissä Suomen hallitus.
Pohjanmaahan liittyminen tuskin lieventäisi Meri-Lapin sote-tuskaa, sillä myös Pohde on jättisäästöjen edessä. Synnytysten säilyttäminen Kemissä ei todennäköisesti tulisi kuuloonkaan ja moni muukin palvelu päätyisi kriittiseen tarkasteluun. Samalla merilappilaisten sananvalta kaventuisi huomattavasti, sillä Pohteen alueella on yli 400 000 asukasta ja 30 kuntaa Lapin 176 000 ja 21:n sijasta. Mitään takeita siitäkään, että Pohde huolisi Meri-Lapin joukkoonsa, ei ole.
Tunteen palossa syntyy harvoin hyviä päätöksiä. Merilappilaisten kannattaisi odotella rauhassa aluevaltuuston tarkempia säästöpäätöksiä, jotka osunevat muuallekin kuin Kemiin. On luultavaa, että kaikki Lapin kunnat joutuvat luopumaan jostakin, eikä Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaalan lopullinen työnjakokaan ole vielä Perämeren rantakiveen hakattu.
Meri-Lapissa on arvioitu, että jos synnytykset loppuvat Länskässä, jopa 80 prosenttia merilappilaissynnyttäjistä lähtisi h-hetkellä Rovaniemen sijasta Ouluun. Tämä heikentäisi Laphan taloutta, koska raha seuraa potilasta, jolla on lain suoma oikeus valita hoitopaikkansa. Tosin Laphan budjettiin suhteutettuna menetys olisi marginaalinen, koska vuotuisten synnytysten määrä on laskenut Meri-Lapissa jo alle 400:n. Ongelmasta tulisi todellinen, jos kaikki merilappilaiset suuntaisivat hädän tullen Ouluun. Tämäkin mahdollisuus on syytä huomioida Laphassa.