Torniossa aloitti tammikuussa toimintansa yksityinen lääkärikeskus Sydänkeskus. Yrityksen ajatuksena on toimia vaihtoehtona julkiselle terveydenhuollolle. Tornion pisteen perustaminen on tullut reaktiona Länsi-Pohjan tilanteeseen.
Toimitusjohtaja ja kardiologian erikoislääkäri Olli-Pekka Piira kertoo, että yritys tarjoaa sydänterveyspalveluja lääkärin vastaanotoilla.
Potilaat voivat tulla paikalle esimerkiksi verenpaine- ja sydänoireiden vuoksi. Yleensä vastaanotto on tarjolla päiväaikaan.
– Voimme tehdä sydämen ultraääniperustutkimuksen, jolla tehdään yleisarvio sydämen rakenteista. Teemme myös sydämen rytminauhoituksia ja rasituskokeita sekä sydämen kuvantamista.
Asiakkaiden toiveet ovat olleet kannustimena laajentaa yritystä Tornioon.
– Alueen ihmiset kokivat, että palvelut heikkenevät. Suurin osa lääkäreistämme on ollut Länsi-Pohjassa töissä. Ihmiset kysyivät, onko heidän mahdollista päästä potilaaksi yksityispuolelle.
Myös Piira kertoo käyvänsä edelleen myös Länsi-Pohjan sairaalassa töissä.
Luottamus heikentynyt
Meri-Lapin ihmisiä huolestuttaa palveluidensa tulevaisuus. Piira pohtii, käyttääkö tilanteen kuvailemiseen sanaa heikentyminen vai kriisi. Kriisi on ainakin rahoituksen puolella.
– Oli muotoilu miten vain, julkinen terveydenhuoltohan kuitenkin on perustunut siihen, että se kasvaa koko ajan. Nyt tulee painetta, että se ei pysty kasvamaan ja malli alkaa sakkaamaan.
Julkisen puolen tilanteen lisäksi myös yksityisellä puolella on tiukkaa. Esimerkiksi Terveystalo on ilmoittanut muutosneuvotteluista.
Tilanne on johtanut Piiran mukaan siihen, että ihmisten luottamus on heikentynyt. Toisaalta myös yleinen maailmantilanne – talouden taantuma, epävarmuus ja sodat – vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Tämän huomaa sekä yksityisellä että julkisella puolella.
Ihmiset saattavat vähentää lääkärissä käyntejään ja kontrolleihin menoa venytetään. Hänen mukaansa järjestelmä ei ole kuitenkaan ollut turhaan entisen mallinen. Sen ansiosta on pystytty ennakoimaan hoitoa ja ennaltaehkäisemään sairauksia.
– Tietenkin aina jotakin turhaa voidaan karsia, mutta ennaltaehkäisyllä on merkityksensä.
Piira myös muistuttaa, että sydänperäisten tautien aiheuttama kuolleisuus on Suomessa laskenut. Yleisellä tasolla monen tekijän suhteen on päästy hyvään suuntaan.
– Minulla on se näkemys, että sepelvaltimotaudin suhteen epidemian voi saada hallintaan.
Kuusi toimipistettä
Piira kuvailee, että Sydänkeskus pyrkii mahdollisimman nopeaan ja laadukkaaseen ja palveluun ja tuomaan kaikki uudet tutkimus- ja hoitomahdollisuudet tarjolle.
– Yleisimpien kansantautien hoitaminen monesti linkittyy sydämen hoidon kanssa.
Yrityksellä on nyt kuusi toimipistettä. Sillä on myös Helsingissä oma sairaala, jossa tehdään toimenpiteitä. Erikoisuutena on myös maata kiertävä rekka, jossa on tietokonetomografialaitteet.
Yrityksellä on ollut aiemmin Pohjois-Suomessa toimipisteet Rovaniemellä ja Oulussa, mutta se aikoo laajentaa toimintaansa myös muihin maakuntiin.
Piira itse tekee vastaanottotyötä edelleen päivisin. Iltaisin vastassa ovat yrityksen hallinnolliset työt.
– Meillä on hyvä operatiivinen johto, joka komppaa ja auttaa siinä työssä.
Osa Sydänkeskuksen lääkäreistä pitää yksityisvastaanottoa virkansa ohessa, osa täysin yksityislääkärinä.
Hintaviakin palveluita
Sydänkeskuksen kautta on mahdollista käydä myös yleislääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi valinnanvapautta yli 65-vuotiaille käyttävä asiakas voi käydä vastaanotolla noin kolmella kympillä.
Osa hinnoista on luonnollisesti huomattavasti suurempia. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia maksaa noin 800 euroa.
– Se on tietenkin iso raha, mutta ihminen saattaa käyttää saman verran auton huoltoon.
Helsingin toimipisteen sairaalassa voidaan tehdä isompiakin toimenpiteitä. Esimerkiksi pelkkä pallolaajennus maksaa vähän alle 4 000 euroa.
– Jos asiakas käyttää tätä vaihtoehtoa, hänellä yleensä on jo yksityinen sairausvakuutus, Piira huomauttaa.