Lapin hyvinvointialue päätti viime viikon maanantaina jatkaa sote-palveluiden ulkoistusta Meri-Lapissa. Mehiläis-yhteistyön jatko, ainakaan suunnittelussa muodossa, ei ole kirkossa kuulutettu.
Valtuusto päätti asiasta äärimmäisen tiukan äänestyksen (30–29) jälkeen.
Itse äänestystä edelsi tuntikausien keskustelu. Kustannusten lisäksi valtuutettuja puhutti etenkin sopimuksen laillisuus.
Ennen päätöstä hyvinvointialue tilasi asiantuntijalausunnon, jonka arvion mukaan uusi sopimus Mehiläisen kanssa ei täytä hankintalain vaatimuksia.
Mehiläisen toimittamassa asiantuntijalausunnossa puolestaan arvioitiin, että lain vaatimukset täyttyvät.
Hämmennystä aiheutti muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) somepäivitys, jonka mukaan lainsäädäntöä on tarkoitus tällä hallituskaudella muuttaa siten, että tällainen ulkoistus olisi mahdollista.
On arveltu, että valtuusto kääntyi ulkoistuksen puolelle osittain juuri Juuson takia.
Mehiläis-sopimuksen laillisuuden setviminen on nyt saanut vauhtia Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV).
KKV pyytää hyvinvointialueelta selvitystä ulkoistuksen jatkamisesta. Virasto haluaa omasta aloitteestaan selvittää, onko päätös hankintalain vastainen.
Lapin hyvinvointialueen on vastattava KKV:lle pikavauhtia, ensi tiistaihin mennessä. Määräaika on nopeampi kuin yleensä.
KKV on jo päättänyt, että selvityksen antamiseen ei anneta lisäaikaa. Tätä perustellaan sillä, että hyvinvointialue ja Mehiläinen eivät ehtisi allekirjoittaa uutta sopimusta.
Ylen (1.11.) haastattelema KKV:n johtava asiantuntija Johanna Kirveskoski toteaa, että sopimuksen arvo on suuri ja kokousaineiston perusteella kyse on mahdollisesti hankintalain vastaisesta päätöksestä.
– Puuttumisvaihtoehdot ovat rajallisemmat, jos sopimus on allekirjoitettu, hän toteaa.
Jos sopimus todetaan laittomaksi, markkinaoikeus voi määrätä hankintapäätöksen kumoamisesta, sopimuskauden lyhentämisestä tai seuraamusmaksusta. Jos sopimusta ei ole allekirjoitettu, KKV voi kieltää sen toimeenpanon tai ryhtyä hallinnolliseen ohjaukseen.
Jos markkinaoikeus päätyy toteamaan Mehiläis-sopimuksen laittomaksi, ministeri Juuson lupailemasta lakimuutoksesta ei ole vielä apua. Se voisi tulla voimaan vuonna 2026.
KKV:sta ja markkinaoikeudesta riippuen hyvinvointialueen on ehkä otettava lusikka käteen ja käsiteltävä asiaa uudelleen.
Periaatteessa se voi tarkoittaa uusia neuvotteluita Mehiläisen kanssa tähtäimessä sopimus, joka täyttää hankintalain vaatimukset. Hyvinvointialue voi myös joutua pohtimaan, onko syytä pyörtää päätös ja irtisanoa Mehiläis-yhteistyö.
Samaan aikaan pitäisi sopia Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaaloiden työnjaosta. Selvitystyö ei ainakaan helpota työnjaosta sopimista.
Sote-palveluiden ulkoistuksia on perusteltu muun muassa sillä, että yksityinen toimija tuottaisi palvelut tehokkaammin kuin julkinen sektori. Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaaloiden kustannustehokkuuden vertailu (LK 2.11.) ei tue väitettä. Pitää tosin muistaa, että hoidon laadukkuutta pitää arvioida myös muilla mittareilla, kuten esimerkiksi hoitotakuun toteutumisella. Siinä Lapin sairaalat ovat aika lailla tasaveroisia. Vain lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon pääsyssä Länsi-Pohja on nopeampi.