Pian kylmenee: Lapissa voi olla ensi vii­kol­la pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

kolumni: Miksi työ ei löydä te­ki­jää, eikä tekijä työtä?

Kolumni

Lää­nin­hal­li­tuk­sen tyh­jen­nys­tä tekisi mieli kutsua ryös­tök­si – ­Mu­seo­vi­ras­to ei näytä ym­mär­tä­vän Lapin eri­tyis­tä his­to­riaa

-

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Lapin lääninhallituksen kortteli Kemijoen rantamaisemassa Rovaniemellä tyhjenee kesään mennessä, kun valtionhallinnon henkilöstö muuttaa sieltä pienempiin työtiloihin.

Muutto ei tiedä korttelille hyvää. Korttelin rakennukset on toki suojeltu yleiskaavassa, mutta on ennustettavissa, että ne jäävät tyhjilleen pitkäksi aikaa.

Ilman käyttöä koko korttelin luonne muuttuu. Alueesta, joka on ollut aikoinaan Lapin läänin  keskus, tulee autio ja hylätty. Väistämättä myös korttelin historiallinen arvo laskee, kun se ei ole enää siinä käytössä, jossa se on ollut 1940-luvulta saakka.

Historiallista arvoa vähentää sekin, että rakennukset tyhjennetään irtaimistosta, joka on osittain  alkuperäistä. Maaherran talo on jo tyhjennetty, ja osaa sen irtaimistosta myydään nettihuutokaupassa.

Irtaimiston kohtaloa tekisi mieli kutsua ryöstöksi. Siinä hajotetaan maailman tuuliin maaherran talossa vaalittu kokonaisuus, joka sisältää muun muassa huonekaluja, valaisimia, taidetta ja astioita.

Museoviraston mielestä tässä ei toimita väärin eikä kokonaisuus ole suojelun arvoinen. Tämä tuli esille, kun Lapin ely-keskus pyysi virastolta lausunnon Rovaniemen keskikaupungin asukasyhdistyksen aloitteeseen, jossa esitetään muun muassa maaherran talon sisätilojen suojelua.

Kuten Lapin Kansa on kertonut, viranomaiset reagoivat toisin Helsingissä, jossa muuan ravintola oli myymässä Paavo Tynellin suunnittelemia valaisimia. Museovirasto esitti nopeasti ravintolan sisätilojen suojelemista, ja Uudenmaan ely-keskus asetti ravintolan sisustukselle vaarantamiskiellon.

Lue lisää:
Museovirasto haluaa suojella arvolamput helsinkiläisessä ravintolassa, mutta ei Rovaniemen lääninhallituksessa – miksi?

Myös Lapin lääninhallituksen rakennuksissa on parikymmentä Tynellin valaisinta. Lääninhallituksen korttelin arvo ei kuitenkaan liity yksittäisiin valaisimiin, vaan tuhotun ja jälleenrakennetun Lapin erityiseen historiaan, jota kortteli rakennuksineen ja irtaimistoineen symboloi.

Lääninhallituksen kortteli rakennettiin heti sodan jälkeen. Se on konkreettinen muisto valtavasta työstä ja aikakaudesta, joka on ainutlaatuinen Suomen historiassa. Museoviraston silmissä  tämä muisto ei silti ole yhtä arvokas kuin helsinkiläisen ravintolan sisustus.

Toinen asia on, ettei rakennusten tai niiden sisätilojen suojelu ei välttämättä ratkaise mitään. Tyhjistä rakennuksista ei ole iloa kenellekään, ja myös miljöö niiden ympärillä rapistuu vähitellen.

Ratkaisevaa olisi löytää lääninhallituksen rakennuksille uusi omistaja, mutta sellaisenaan ne tuskin kiinnostavat ketään. Alueen nykyinen omistaja Senaatti-kiinteistöt onkin jo vuosia sitten käynnistänyt kaavamuutoksen, jossa alueelle sallittaisiin lisärakentaminen. Silloin alue voitaisiin ottaa vaikkapa matkailukäyttöön.

Kaavamuutosta ei ole viety eteenpäin, mutta jossain vaiheessa Rovaniemen päättäjät joutunevat ratkaisemaan, pitäisikö lisärakentaminen korttelissa sallia, vaikka juuri väljyys ja vehreys ovat alueen ominaispiirteitä. Kompromissit lienevät välttämättömiä, jotta arvokkaat rakennukset saadaan taas käyttöön.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.