Norjalaiset ovat käynnistäneet tänä kesänä erikoisen operaation Tenolla ja kymmenissä muissa Jäämereen laskevissa joissa. Jokia on suljettu padoilla ja pyydyksillä, joiden tavoitteena on pysäyttää kyttyrälohi.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jota ei haluta päästää nousemaan ja lisääntymään Atlantin lohen perinteisille kutualueille. Sen haittavaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti, mutta sen pelätään vievän elintilaa Atlantin lohelta. Lisäksi kyttyrälohen elinkiertoon kuuluu, että se kuolee makeassa vedessä kudun jälkeen. Jos kyttyrälohia kuolee jokiin paljon, se saattaa vaikuttaa jokien ravinnemääriin.
Norjan torjuntaoperaatio on suuri ja kallis, mutta ainakaan Tenolla se ei ole sujunut niin kuin oli tarkoitus. Koko joen levyisen poikkipadon ajateltiin pakottavan lohet uimaan pyydykseen, josta kyttyrälohet olisi poimittu pois ja Atlantin lohet päästetty jatkamaan matkaa. Molemmat lohilajit ovat kuitenkin vierastaneet pyydyksen suuaukkoa, ja siten myös Atlantin lohen nousu Tenoon on vaikeutunut.
Pyydys on nyt saatu toimimaan paremmin, mutta Suomessa pato herättää edelleen huolta niin viranomaisten kuin Tenonvarren asukkaiden keskuudessa. Lohi on noussut Tenolle huonosti jo vuosien ajan, ja padon pelätään vain huonontavan tilannetta.
Utsjokelaisten kalastajien mielestä koko pyydys pitäisikin purkaa kiireesti (LK 14.7.). He arvioivat, että kyttyrälohesta on tehty suurempi uhka kuin se todellisuudessa on.
Lohikannan heikentyminen on johtanut Tenolla siihen, että lohenkalastus joella on kielletty jo kolmantena peräkkäisenä kesänä. Kielto vaikuttaa Tenon matkailuun ja sitä kautta koko Utsjoen kunnan talouteen. Lisäksi kielto heikentää saamelaisten mahdollisuuksia toteuttaa omaa kulttuuriaan.
Näkyvissä on kuitenkin hiukan valoa, sillä Suomi ja Norja ovat neuvotelleet Tenolle uuden kalastussäännön, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden kalastuskaudeksi. Sääntö on parhaillaan lausuntokierroksella.
Uudessa säännössä lohenkalastusta säädeltäisiin portaittain ja se sidottaisiin tiukemmin lohikantojen vuosittaiseen tilaan. Vuosittainen kalastuskiintiö sovittaisiin neuvotteluissa. Myös mahdollisuutta osallistua saamelaisten perinteisiin lohen pyyntimuotoihin parannettaisiin erillisellä luvalla.
Lisäksi uusi sääntö parantaisi mahdollisuuksia pyytää muita kalalajeja kuin lohta. Tällä tavoiteltaisiin Tenojokilaakson kalastuskulttuurin ja kalastusmatkailun ylläpitämistä lohen kalastusta laajemmin. Myös kyttyrälohen pyyntimahdollisuuksia parannettaisiin.
Maa- ja metsätalousministeriö kuvaa uutta sääntöä kompromissiksi eivätkä kaikki ole siihen tietenkään täysin tyytyväisiä. Hyvää säännössä vaikuttaa olevan ainakin se, että siinä on tarkasti määritelty, millä ehdoin lohenkalastus sallitaan. Se tekee Tenon tilanteesta nykyistä selkeämmän ja ennakoitavamman.
P.S.
Kyttyrälohta kohtaan tunnetaan epäluuloa ja inhoakin, sillä makeaan jokiveteen noustuaan kala mätänee ja kuolee kudun päätteeksi. Ennen muodonmuutostaan kyttyrälohi on kuitenkin hyvä ruokakala. Kyttyrälohta pyritäänkin nyt hyödyntämään muun muassa Norjan kalateollisuudessa. Myös Tenolla on virinnyt ajatuksia siitä, että matkailijat voisivat kalastaa kyttyrälohta.
Ehkä suhde kyttyräloheen kehittyy samalla tavalla kuin toiseen vieraslajiin, kuningasrapuun, jota aluksi hyljeksittiin mutta jota nyt pidetään Jäämeren herkkuna.