Latinan sana ”luxus” tarkoittaa vaurautta, yltäkylläisyyttä, runsautta ja koristeellisuutta. Luksuksen etymologinen perusta on sanassa ”luxatio”, joka tarkoittaa etäisyyttä. Ytimessään luksus on siis jotain, mikä on etäällä, kaukana, saavuttamattomissa.
Latinan sana populus tarkoittaa kansaa. Populismi on löyhä poliittinen ideologia, joka tavoittelee laajaa kansansuosiota vastakkainasettelun, yksinkertaistamisen, kärjistämisen ja kansankiihotuksen keinoin. Populistit korostavat, että yhteiskunta on jakautunut turmeltuneeseen eliittiin ja tavalliseen, kunnolliseen kansaan. Populismin voi nähdä uhkana demokratialle tai demokratian korjausliikkeenä.
(Lämmittelin latinalla. Lämmittely vähentää loukkaantumisia.)
Tilastokeskuksen viimeisin elinolotilasto kertoo, että lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Ihminen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kärsii vakavasta aineellisesta ja sosiaalisesta puutteesta. Toimeentulovaikeudet ovat kasvaneet eniten yhden huoltajan perheissä. Noin 60 prosentilla kotitalouksista jää rahaa säästöön, 40 prosentilla ei. Joka neljäs kotitalous ei selviydy yllättävistä menoista.
Suoraa puhetta paremmalle väelle, ”vihervasemmistolaiselle kulttuurieliitille”, omilleni: Perustarpeet vaihtelevat. Se, mikä on yhdelle inhimillinen perustarve, vaikkapa kulttuuri ja taide, voi toiselle olla luksusta, eli saavuttamattomissa.
Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleva ihminen ei kaipaa neuvoja siitä, kuinka ilmaiseksikin voi harrastaa kulttuuria, käydä kirjastossa ja galleriassa, saati sitten opettavaista puhetta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kulttuurin itseisarvosta. Kyllä köyhä tietää tämän kaiken, ei häntä tarvitse opettaa. Köyhä ja syrjäytynyt tarvitsee rahaa ja osallisuuden kokemuksia.
Kulttuuri- ja taidealan tulisi osoittaa solidaarisuutta kaikille muillekin epävarmassa asemassa eläville, kuten työttömille, silpputyöläisille, freelancereille, matalapalkkaisille, alustatalouden työläisille jne, eikä valittaa vain omasta sorretusta asemasta.
Kaikki sorretut mukaan! Kyllä joukkovoimalle, ei leikkauspolitiikalle! Luksusta kaikille, ei harvoille.
Lopuksi järkipuhetta populistille: Nosta kulttuuribudjettia, jotta myös köyhän yksinhuoltajan lapsi voi ryhtyä taiteilijaksi. Kulttuuri kuuluu kaikille, ei vain kulttuurieliitille! Sinä voit vaikuttaa, myös hyvään.