Sierilän voimalaitoksen ympäristö- ja muita vaikutuksia on selvitetty yli 20 vuotta vanhassa ympäristövaikutusten arvioinnissa (yva). Myöhemmät selvitykset eivät anna sen kummempaa arvoa luonnolle ja paikallisten ihmisten näkemyksille. Kuka on paikallinen, joka hankkeesta hyötyy?
Rovaniemen talous ei Sierilän rakentamisesta kohene. Kemijokea on valjastettu vuosikymmenten aikana vetoamalla työllisyyteen ja paikalliseen toimeentuloon, mutta 2023 tämä peruste ei ole enää pätevä. Lapissa on työvoimapula. Tuulivoimaa tai Kemin teollisuutta rakentavat ulkomaalaiset. Kun voimalaitos on rakennettu, siihen loppuu työllisyysvaikutuskin.
Kemijoki Oy kertoo, että se tulisi maksamaan kaupungille kiinteistöveroa 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. En ole taloustieteilijä, mutta jos kaupungin toimintakulut 2021 tilinpäätöksessä olivat 456 miljoonaa euroa, merkitys olisi 0,33 prosenttia kaupungin menoista. Toki sote-uudistus muuttaa kaupungin tulorakennetta, mutta jos Sierilän kiinteistövero on kaupungin kehityksen kannalta ratkaiseva, silloin ollaan pahasti hukassa.
Suomalaisen sähköntuotannon kannalta Sierilän voimalaitoksen tuotanto on erittäin pieni. Energiateollisuuden tilastojen mukaan Suomessa on tuotettu sähköä 70 169 GWh viimeisen 12 kuukauden aikana. Sierilän vuosituotanto olisi 155 GWh. Sen osuus olisi 0,22 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Osuus laskee jatkossa, kun Olkiluoto alkaa jauhaa täydellä teholla ydinvoimaa ja tuulivoimaloita rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.
Rovaniemellä olisi iso mahdollisuus kehittää Ounas- ja Kemijoen jokiluonnon käyttöä paikallisten viihtyvyyden ja matkailun vetovoiman kannalta. Kaupunkikeskustan jokirannat ja joki pelkästään jo kaupungin keskustankin alueella on ainutlaatuinen. Mark Twain sanoi: ”Ostakaa maata, sitä ei enää valmisteta”. Ei valmisteta ainutlaatuista jokiluontoakaan.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen tohtori.