Orpon hallitus sanoo pitävänsä koulutusta erityissuojelussa. Valitettavasti monet toimenpiteet ovat osoittaneet, kuinka vähän kasvatusta, koulutusta ja osaamista arvostetaan.
On totta, että koulutusjärjestelmään on sijoitettu lisää rahaa. Perusopetus on saanut noin 200 ja toisen asteen koulutus noin 20 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuskin on saanut yli viisi miljoonaa.
Samaan aikaan on tehty päinvastaisia tekoja. Valtionosuuksia on leikattu yli 185 miljoonalla eurolla. Ammatillisesta koulutuksesta on vähennetty yli 130 miljoonaa, ja aikuiskoulutustuen poistamisen hintalappu on noin 175 miljoonaa euroa.
Olisi arvokasta, jos Suomi käyttäisi perusopetukseen yhtä paljon kuin Islanti, Norja ja Ruotsi. Näin ei ole: ne arvostavat perusopetusta meitä enemmän.
Oma lukunsa on se, kuinka paljon perusopetuksen rahoituksesta käytetään opetukseen. Kokonaiskustannuksista lähes puolet kuluu muuhun kuin opettamiseen. Ministeriössä pohditaan parhaillaan sitä, miten oppimistulokset saataisiin nousuun. Tässä on yksi kehittämiskohde.
Olisi hienoa, jos lukiokoulutuksenkin tulevaisuus olisi toiveikas. Nousseisiin kustannuksiin ei ole kyetty vastaamaan. Tehtäviä on tullut lisää, mutta valtio on perääntynyt vastuistaan. Rahoitusleikkaukset tarkoittavat, että kunnat joutuvat kompensoimaan rahoitusta yhä enemmän. Se johtaa sopeutuksiin koulutusketjussa, mikä ei edistä oppimista ja osaamista.
On selvää, että kun maan talous on heikoissa kantimissa, täytyy jokaisen tehdä osansa talouskasvun edistämiseksi. Koulutuksesta leikkaaminen ei ole kestävä toimenpide. Onneksi Rovaniemi on päättänyt näyttää mallia – ensi vuoden talousarviossa lukiot saavat lähes puoli miljoonaa euroa lisää rahaa.
Nuorisobarometrin (2024) mukaan 70 prosenttia nuorista uskoo, että hyvä koulutus takaa pysyvän työn ja 58 prosenttia uskoo, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Jokainen lapsi ja nuori ansaitseekin tasavertaiset mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutensa.
Laadukas koulutus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja talouskasvun edellytys. Koulutetut ja tulevaisuuteensa luottavat suomalaiset varmistavat yhteiskunnan hyvinvoinnin tulevinakin vuosina. Ilman ammattitaitoista työvoimaa talouttamme ei voi pitää kasvu-uralla.
Hienojen puheiden erityissuojelusta ja osaamistakuusta on muututtava teoiksi. Lappilaistenkin lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että heillä on oikeus ja mahdollisuus kouluttautua mahdollisimman pitkälle. Laaja-alainen osaaminen koituu aina koko yhteiskunnan parhaaksi.