Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Korona on THL:n mukaan kuor­mit­ta­nut hen­ki­ses­ti eri­tyi­ses­ti kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja naisia

Myös itsemurha-ajatukset lisääntyivät korkeakoulutetuilla naisilla.

Helsinki
Koronapandemia on kuormittanut erityisesti korkeasti koulutettuja naisia.
Koronapandemia on kuormittanut erityisesti korkeasti koulutettuja naisia.
Kuva: Mikko Halvari

Suomessa työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana viime vuoden loppupuoliskolla, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Etenkin 30–49-vuotiaiden kuormittuneisuus kasvoi. Ikäryhmään kuuluvat käyttivät aiempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden alkutalvena.

Henkisesti epidemia on kuormittanut erityisesti korkeasti koulutettuja naisia. Heillä lisääntyivät myös itsemurha-ajatukset.

Terveyspalveluihin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi hakeutuivat korkeasti koulutettujen naisten lisäksi aiempaa enemmän matalasti koulutetut miehet.

– On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.

Korostuu Etelä-Suomessa

THL:n tuoreet tiedot perustuvat viime vuonna toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tuloksiin. Lisäksi tiedoissa on käytetty FinTerveys-tutkimuksen ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin viime vuonna uusi kysely.

THL julkaisi jo aiemmin kesällä tuloksia FinSote-tutkimuksesta. Silloin kerrottiin, että psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkeinta Helsingissä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Tausta

FinSote ja FinTerveys

FinSote 2020 -tutkimukseen osallistui yli 28 000 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana. Suurin osa vastaajista osallistui kyselyyn syksyllä.

FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen puolestaan vastasi yli 5 300 ihmistä. Se toteutettiin viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden tammikuun välisenä aikana.

FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.