Korkein oikeus ottaa kantaa saa­me­lais­ten ka­las­tus­oi­keu­teen – saa­me­lai­set tekivät itse ri­ko­sil­moi­tuk­sen, jotta asiasta saadaan oi­keu­den rat­kai­su

Korkein oikeus ottaa kantaa saamelaisten kalastusoikeuteen kotijoessa. Syyttäjä haki poikkeuksellisesti valituslupaa suoraan korkeimmasta oikeudesta viemättä juttua ensin hovioikeuteen.
Korkein oikeus ottaa kantaa saamelaisten kalastusoikeuteen kotijoessa. Syyttäjä haki poikkeuksellisesti valituslupaa suoraan korkeimmasta oikeudesta viemättä juttua ensin hovioikeuteen.
Kuva: Olli Miettunen

Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen kysymyksen siitä, onko saamelaisilla oikeus kalastaa kotijoessaan ilman kalastuslupaa. Korkein oikeus on myöntänyt syyttäjälle valitusluvan kahdessa kalastusjutussa. Toinen liittyy kalastukseen Utsjoessa ja toinen Vetsijoessa.

Aiemmin Lapin käräjäoikeus hylkäsi viiden saamelaisen syytteet kalastusrikkomuksesta ja luvattomasta pyynnistä. Syyttäjä haki poikkeuksellisesti valituslupaa suoraan korkeimmasta oikeudesta viemättä juttua ensin hovioikeuteen.

Korkein oikeus toteaa tiedotteessa, että asia koskee saamelaisten kulttuurista perusoikeutta kalastuksen harjoittamiseen sekä kalastusrajoituksia sisältävien lakien tulkintaa perusoikeuksien näkökulmasta.

Syyttäjä vaatii rangaistusta neljälle

Utsjoen tapauksessa kyse on kalastamisesta sallitun kalastuskauden ulkopuolella. Syyttäjä vaatii paikalliseen saamelaisväestöön kuuluvalle miehelle rangaistusta kalastusrikkomuksesta.

Vetsijoella taas on kyse siitä, onko saamelaisilla oikeus kalastaa vapaasti ilman Metsähallituksen myöntämää kalastuslupaa. Syyttäjä vaatii rangaistusta luvattomasta pyynnistä neljälle saamelaiselle, jotka kalastivat vieheillä ja vavoilla Vetsijoessa valtion vesialueella ilman Metsähallituksen lupaa.

Käräjäoikeus: Kalastuslaki rajoitti alkuperäiskansan oikeuksia

Lapin käräjäoikeuden mukaan saamelaisilla oli perustuslaissa turvattu oikeus kalastaa ainakin kotijoessaan.

Käräjäoikeus katsoi, että kalastuslaki rajoitti alkuperäiskansan perustuslaillisia oikeuksia eivätkä sen asettamat rajoitukset olleet Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.

Käräjäoikeus katsoi myös, että saamelaisten oikeus kalastaa kotijoessa tehtiin tyhjäksi myymällä kalastusluvat turisteille lyhyessä ajassa samalla kun saamelaisilta on vaadittu kalastuslupia. Tämä oli oikeuden mukaan kohtuutonta. Lupia myi netissä Metsähallitus.

Tekivät rikosilmoituksen itse

Epätavallista oikeusjutussa on myös se, että saamelaiset tekivät itse rikosilmoituksen luvattomasta kalastuksestaan. Yksi rikosilmoituksen tekijöistä, saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam sanoi käräjäoikeuden päätöksen jälkeen STT:lle, että kyse on periaatteellisesta asiasta ja siitä, että uudet kalastuslain säännökset on koettu erittäin epäoikeudenmukaisina.