Työtaistelut: SAK ja jä­sen­lii­tot aloit­ta­vat po­liit­ti­set työ­tais­te­lu­toi­met ensi vii­kol­la – EK:n Hä­kä­mies toi­min­ta­päi­vis­tä: Ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­vaa

kolumni: Jos Jasper Pääk­kö­nen sai Inarin ran­nal­ta paikan luk­sus­mat­kai­luun, saako myös Veikko Le­so­nen?

pääkirjoitus: Orpon hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­nen bud­jet­ti jatkaa valtion vel­kaan­tu­mis­ta en­ti­seen tahtiin

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Kolumni

Kor­kea­len­toa: Kes­tä­vää kasvua osaa­mi­ses­ta – yli puolet Lapin yri­tyk­sis­tä on kokenut rek­ry­toin­ti­on­gel­mia

Riitta Rissanen on Lapin ammattikorkeakoulun rehtori. Korkealentoa-palstalla vierailee kolumnisteja Lapin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.
Riitta Rissanen on Lapin ammattikorkeakoulun rehtori. Korkealentoa-palstalla vierailee kolumnisteja Lapin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.

Yhä valoisammat ja pidemmät päivät vievät meitä askel askeleelta kohti kevättä. Samalla kun kuin valo lisääntyy, kääntyvät ajatukset yhä enemmän tulevaan. Monia meitä pohdituttaa tänä vuonna myös kysymys siitä, miltä tulevaisuus ja Lappi näyttävät vuonna 2030? Tulevaisuuteen voimme omalta osaltamme vaikuttaa. Näin uskomme täällä Lapin ammattikorkeakoulussa ja LUC-korkeakouluyhteisössä.

Kansallisesti meitä puhuttaa osaaminen, ikääntyvän väestön hyvinvointi ja meille tärkeä Lapin elinvoima sekä veto- ja pitovoima. Olemme yhdessä rakentaneet selkeitä viestejä pohjoisen mahdollisuuksista ja erityisesti Lapin vahvuuksista. Luonnonvarat, vihreä siirtymä, ihmisen kokoinen elämä ja kulttuuri, hyvinvointi, digitaalisuus, turvallisuus ja vastuullisuus ovat tässä uudessa globaalissa ajassa niitä asioita, joiden kautta syntyy myös uusia ratkaisuja ja uutta osaamista.

Kestävän kasvun perustana ovat ihmiset ja valintamme. Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti viisas kasvu perustuu Lapissa yhä enemmän osaamiseen sekä Lapin kykyyn rakentaa tulevaisuutta omiin vahvuuksiimme perustuen ja verkostoituen. Tulevina vuosina meidän tulee vahvistaa Lapin osaamispohjaa ja elinkeinoelämän kanssa verkottunutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Tällä hetkellä olemme Lapissa valitettavasti jääneet jälkeen kansallisesta osaamistasosta ja neljän prosentin TKI-tavoitteesta.

Lappilaisista yrityksistä lähes 60 prosenttia ilmoittaa kokeneensa rekrytointiongelmia. Lapin tilannetta haastavat erityisesti vähenevä ja vanheneva väestö sekä työvoiman saatavuus.

Lapissa on myös maan keskiarvoa vähemmän korkeakoulutettuja, alle 31 prosenttia (Tilastokeskus, 2020), kansallisen tavoitteen ollessa 50 prosenttia ikäluokassa 24–34 vuoteen 2030 mennessä.

Lapissa on myös maan keskiarvoa vähemmän korkeakoulutettuja, alle 31 prosenttia, kansallisen tavoitteen ollessa 50 prosenttia ikäluokassa 24–34 vuoteen 2030 mennessä.

Olemme tästä tavoitteesta kaukana. Työn muutos- ja ennakointitiedot kertovat, että muun muassa digitalisaation myötä asiantuntijatason työtehtävien määrä kasvaa, ja useimmat tehtävät edellyttävät vähintään ammattikorkeakouluosaamista. Lapissa meillä on myös heikko pitovoima kansainvälisten osaajien jäämisessä maakuntaan, ja tässä on paljon yhteistä tehtävää.

Kestävä tulevaisuus rakentuu koulutukseen rohkeasti panostamalla ja olemassa olevaa vahvistamalla. Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuva korkeakouluopetus. Lisäksi tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Se, millainen Lappi on vuonna 2030, riippuu nykyhetken valinnoista.