Pandemia muutti radikaalisti korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien tapaa opiskella ja tehdä työtä. Verkko-opetukseen siirtyminen oli muutoksista monivaikutteisin: etätyö muutti opetuksen rakennetta ja rytmiä. Opettajilta vaadittiin vahvaa itsensä johtamista. Opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnista tuli kansallinen puheenaihe.
Korkeakouluympäristö vaatii muutosta, ja muutos vaatii uudelleenajattelua. On aika nostaa pedagoginen hyvinvointi ja johtaminen keskiöön korkeakoulutyössä. Pedagoginen hyvinvointi on koko korkeakouluyhteisön hyvinvointia, jonka keskeisiä rakennuspalikoita ovat yhteistyö, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opettajien työorientaatio määrittää sitä, minkälaisia ratkaisuja opettaja päivittäisessä työssään tekee.
Pedagoginen johtaminen on kaikkien yhteinen asia, mutta erityinen vastuu siitä on lähijohtajilla. He voivat toiminnallaan joko rakentaa tai repiä yhteisöllisyyttä, joka on pedagogisen hyvinvoinnin perusta.
Korkeakouluissa tulee rohkeasti puhua pedagogiikasta ja tuoda se osaksi korkeakoulujen strategiaa ja strategista johtamista. Ymmärrys pedagogiikasta ja sen kautta rakentuva suhde työhön on ratkaiseva elementti pedagogisen hyvinvoinnin kokemuksissa. Esihenkilöillä on merkittävä rooli yksilön pedagogisen hyvinvoinnin edistämisessä. Mahdollisuudet kehittää osaamista ja vaikuttaa omaan työhön vaikuttavat keskeisesti yksilön työssäjaksamiseen.
Hyviä oppilaitoksissa pohdittavia kysymyksiä: Miten kehitän tietoisuuttani hyvästä opetuksesta ja oppimisesta? Kuinka voin johtajana olla osa opetuksen kehittymistä ja tukea yhteisöllistä osallistumista?
Nostetaan yhdessä korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi. Pedagoginen hyvinvointi on työ- ja opiskeluhyvinvointia. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle.
Katarina Murto
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja
Teemu Hassinen
Sivistan toimitusjohtaja