Keskustelin Helsingissä asuvan kolmikymppisen pariskunnan kanssa. Perheenlisäyksen korvilla heidän mielessään on käynyt muutto takaisin kotiseudulle Rovaniemelle tai Ouluun. Kummallakin on hyväpalkkainen työ, jota voisi tehdä myös etänä.
Tällaisia veronmaksajia Rovaniemi haluaisi, eikö vain?
Yhdessä asiassa Helsingissä pysyminen on kuitenkin ylivoimainen valinta. Pariskunnan haave on, että pitkän työpäivän jälkeen ulko-ovesta avautuva kaupunki olisi eläväinen olohuone korkeatasoisine ravintoloineen. Ulkomaanmatkojen sijaan he palkitsevat itsensä syömällä hyvissä ravintoloissa, ja Helsingissä löytyy aina uusia ravintolaelämyksiä.
Mitä voisimme tehdä, jotta viime vuosina hyvin kehittynyt Rovaniemen ravintolatarjonta kasvaisi moninkertaiseksi? Väkilukua emme voi hetkessä moninkertaistaa, mutta ihmisvirtojen kasautumista voimme ohjailla.
Ravintola-ala on yksi lukuisista aloista, joiden tulevaisuudennäkymät kasvaisivat ratkaisevasti, mikäli Rovaniemellä olisi kolme kertaa nykyistä laadukkaampi joukkoliikenne.
Kaupungissa, jossa joukkoliikenne on huono, palvelut hajautuvat teiden varsille ympäri kaupungin laita-alueiden halpaa tonttimaata. Minnekään ei synny yhtenäistä keskittymää, jossa kymmenen potentiaalista uutta ravintolayrittäjää tietäisi tuhansien kaupunkilaisten iltaisin kävelevän.
Toimivan joukkoliikenteen kaupungissa puolestaan joukkoliikennelinjojen risteyskohtiin syntyy erinomaiset edellytykset kahviloille, ravintoloille ja erikoisliikkeille. Kahden tunnin aikana joukkoliikenne voisi syöttää jopa 6000 rovaniemeläistä parin keskustakorttelin alueelle ilman että tarvitaan ainuttakaan uutta pysäköintipaikkaa. Viiniäkin voi nauttia, bussi tuo kotiin.
Kun suuri määrä ostovoimaa mahtuu vaivatta samoihin keskustakortteleihin, syntyy positiivinen kierre: moni uusi ravintoloitsija ryntää kilpailemaan hyvistä apajista.
Vertailun vuoksi: 4000 maanalaisen autopaikan rakentaminen maksaisi 120–280 miljoonaa euroa. Vastaavan väkimäärän joukkoliikennekapasiteetin järjestäminen Rovaniemelle vaatisi puolestaan vain neljän miljoonan euron vuosittaisen lisäpanostuksen suhteessa nykyiseen.
Jos siis haluamme moninkertaistaa kivijalkaliikkeiden, ravintoloiden ja tapahtuma-alan liikevaihdon ja niiden tuottamat verotulot, edullisin ratkaisu on kolminkertaistaa joukkoliikennemäärärahat. Hyödyt säteilevät niin yrittäjille kuin kuluttajille paikallistalouden vilkastumisena.