Koi­ra­tar­han pe­rus­ta­mi­seen riittää il­moi­tus – yrit­tä­jien taus­to­ja ei tar­kas­te­ta

Kuva: Miila Kankaanranta

Koiratarhan pitäminen on ilmoituksen varaista toimintaa.

Toisin sanoen esimerkiksi valjakkokoiratarhan perustamiseen ei tarvita lupaa, vaan ilmoitus aluehallintovirastoon riittää. Tarhan pitäjän taustoja ei tarkasteta.

Lapin Kansa kirjoitti viime viikolla Inarissa sijaitsevasta Ridenorth-ohjelmapalveluyrityksestä. Juttuun haastateltujen entisten työntekijöiden mukaan yrityksessä kohdeltiin monella tapaa kaltoin sekä koiria että työntekijöitä.

Ridenorthin yrittäjä Satu Natunen on saanut eläintenpitokiellon ja vankeusrangaistuksen Norjassa vuonna 2015.

Tuomion mukaan Natusella oli Norjassa neljä hevosta, joista kaksi kuoli nälkään ja kaksi oli pahasti aliravittuja. Hevosten tilanne selvisi viranomaisten pistotarkastuksessa.

Lapin Kansan jutun julkaisun jälkeen moni on ihmetellyt, miksi eläintenpitokiellolla ei ole ollut vaikutusta Ridenorthin toimintaan. Norjan tuomiopapereissa todetaan, että paperit on lähetetty tiedoksi myös Suomen viranomaisille.

Läänineläinlääkäri Risto Ruuska Lapin aluehallintovirastosta (avi) muistaa, että asiasta keskusteltiin tuolloin viraston sisällä.

Norjan tuomio oli kuitenkin kansallinen ja koski vain eläintenpitoa Norjassa. Siksi sillä ei ollut vaikutusta Satu Natusen toimintaan Suomessa.

– Voi olla, että se on jollain lailla priorisoitu valvonnassa, Ruuska sanoo.

Risto Ruuskan mukaan Ridenorth on tehnyt ilmoituksen koirien pidosta vuonna 2013. Yritys on perustettu vuonna 2011.

Valvontaeläinlääkärit tekevät ammattimaisille koiratarhoille tarkastuksen yleensä kerran vuodessa. Käynneistä sovitaan ennakkoon.

Läänineläinlääkäri Ruuskan mukaan tarkastuksen saa tehdä myös ennalta ilmoittamatta. Hallintolaissa kuitenkin todetaan, että toimijalle on varattava tilaisuus olla läsnä tarkastuksessa.

Silloin, kun etäisyydet ovat lyhyitä, eläinlääkäri saattaa mennä tarkastukselle niin, että ilmoittaa toimijalle asiasta vasta paikan päällä.

Lapissa etäisyydet ovat kuitenkin useimmiten pitkiä.

– Käytännön syistä ei ole ehkä järkevää lähteä autolla 50 kilometrin päähän katsomaan, onko siellä ketään paikalla.

Lapin Kansan tietojen mukaan osalla koiratarhoista on vakiintuneita käytäntöjä siitä, millaiset asiat laitetaan kuntoon tarkastuskäynnin ajaksi.

Risto Ruuskan mukaan tämä ei kuitenkaan ole ongelma.

– Jos asiat ovat pielessä, eivät ne siivoamalla korjaannu.

Tarkastuskäynnillä eläinlääkäri katsoo muun muassa, että koiratarhojen ja koirien kettinkien mitoitusvaatimuksia on noudatettu. Koppien ja tarhojen kunto ja siisteys tarkistetaan.

Eläinlääkäri katsoo myös eläinten kuntoa: ovatko ne laihoja, puuttuuko hampaita, kävelevätkö ne normaalisti ja tulevatko katsomaan tarkastajaa, niin kuin uteliaat koirat tekevät.

Ruuskan mukaan vaikeammin valvottava asia on, miten pitkiä matkoja koirilla ajetaan ja saavatko ne pitää lepopäiviä.

Tarkastuksia tehdään ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun viranomaisella on syytä epäillä, että koiratarhan asiat ovat pielessä.

Yleensä kyse on siitä, että joku on tehnyt paikasta eläinsuojeluilmoituksen.

Ruuska arvioi, että suurin osa koiravaljakkotarhoilla käynneistä tehdään viranomaisten aloitteesta, eli ne ovat ennalta ilmoitettavia rutiinikäyntejä.

Toisin on esimerkiksi lemmikkien kohdalla: kotitalouksissa kaltoin kohdellut lemmikit tulevat viranomaisten tietoon lähes yksinomaan naapurien ja muiden läheisten tekemien ilmoitusten kautta.

– Valjakkokoirayritysten asiakaskunta painottuu ulkomaalaisiin, jotka eivät ehkä osaa samalla tavalla kääntyä Suomen viranomaisten puoleen.